Yksi hyppy kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Jyväskylässä kehitetty sovellus Nro.one vie urheilijan arkiharjoittelun uudelle tasolle. Puhelimeen ladattavan sovelluksen avulla voidaan seurata fyysisen harjoittelun tehoa, kuormitusta ja harjoittelusta palautumista. Sovellus näyttää sekunneissa asioita, joita paljas silmä ei näe, ja parhaimmillaan auttaa ennaltaehkäisemään vammoja.

Hyppyä lukemalla väsymys, kuormitus ja riskit hallintaan

Urheilijan hyppy on lyhyt hetki, mutta siihen kätkeytyy valtava määrä dataa. Yksi ponnistus voi kertoa urheilijan vahvuudet, heikkoudet, palautumisen, treenin tehon ja vammariskin. Lauri Hulkkosen kehittämän Nro.one -sovelluksen tekoälypohjainen teknologia muuttaa tämän tiedon näkyväksi puhelimella kuvatun videon perusteella ja tuo arkiharjoitteluun mittaustarkkuutta, joka vaati aiemmin kalliita lisälaitteita ja koeympäristöjä.

Konenäön avulla sovellus tunnistaa hypyn avainpisteet ja kykenee näin laskemaan siitä muun muassa hypyn korkeuden sekä ponnistukseen käytetyn ajan. Taustalla on ymmärrys urheilijan fysiikasta: hyppykorkeus kertoo paljon, mutta vielä enemmän tietoa saadaan, kun mitataan myös ponnistusvaihetta, sillä urheilija pystyy ylläpitämään hyppykorkeutta hyvin väsymyksestä huolimatta. Tällöin väsymyksen taso voidaan havaita pidentyneestä ponnistusvaiheesta.

Sovellus tunnistaa myös biomekaanisia riskitekijöitä, kuten polven kulman muutoksen, jo ennen kuin ne muuttuvat loukkaantumisiksi. Väsyneen urheilijan loukkaantumisriski kasvaa, ja tavoitteena on tietysti pitää urheilijat hyvällä valmiustasolla ja kuormittaa heitä siellä - näin voidaan ennaltaehkäistä urheiluvammoja.

Klonkun animointiteknologiasta yhden kameran taktiikkaan

Nro.onen taustalla yhdistyvät tutkimuksen tarkkuus ja valmennuksen käytännöllisyys. Urheilijan suorituskyvyn mittaamisen tulisi olla helppoa ja sovellettavissa joustavasti osaksi treeniä.

”Aiemmin liikkeen mittaamista ja kuvaamista voitiin tehdä kiinnittämällä ihmiseen heijastavia palloja. Tätä esimerkiksi käytettiin Taru sormusten herrasta -elokuvassa Klonkun animointiin! Tämä on kuitenkin tosi työläs tekniikka. Tänä päivänä ihmisen mittaaminen onnistuu helpommin: konenäöllä tunnistetaan ihmisen avainpisteet eli nivelet, ja niistä lähdetään tekemään liikeanalyysiä.” Näin Nro.onen parissa työskentelevä biomekaniikan tutkija Timo Rantalainen kuvaa mittausteknologian evoluutiota ja Nro.onen teknologiaa.

Timo törmäsi Nro.oneen ensin toisella puolen pöytää - hän työskenteli asiantuntijana huippu-urheilun instituutti KIHUlla, kun KIHU sai Nro.onelta toimeksiannon hyppymittauksen validointiin. Validointiprojektin yhteydessä Timo huomasi nopeasti, että yhden kameran analytiikka pystyi vastaamaan siihen, mitä yleensä tehdään isommalla vaivalla ja kalliilla laitteilla. ”Siinä näin käytännössä, että tämähän oikeasti toimii. Se ei ollut pelkkää pehmeää puhetta, vaan antoi oikeasti sen tuloksen mitä pitikin”.

Timo Rantalainen kuvaa Jani Parkkisen hyppyä sovelluksen analysoitavaksi.

Sovellus tositoimissa maajoukkueen harjoituksissa

Valmennuksen ja käytännön näkökulman Nro.oneen tuo fysioterapeutti ja Suomen miesten koripallomaajoukkueen, Susijengin fysiikkavalmentaja Jani Parkkinen. Kuullessaan Nro.onesta ensimmäisen kerran hän otti sovelluksen testaukseen Susijengin koripallotreeneihin ja huomasi nopeasti sen käytännön hyödyt joukkueelle. Pian tämän jälkeen Jani liittyikin Nro.onen tiimiin asiantuntijaksi.

Jani kertoo Nro.onen olevan tänä päivänä sovelluksen tehokkuuden vuoksi osana koripallomaajoukkueen harjoittelua. Sovelluksen käyttö ja hyppymittaus on integroitu luontevaksi osaksi Susijengin alkulämmittelyä, ja näin koko joukkue saadaan testattua ilman harjoituksen flow’n katkeamista.

Sovellus tukee myös yksilöllistä harjoittelun suunnittelua. Kun kevennyshyppy mitataan eri kuormilla, voidaan määrittää urheilijan heikkoudet ja vahvuudet nopeudessa ja voimassa sekä suhteessa kyseiseen urheilulajiin. Näin harjoittelua voidaan muokata tarvittavalla tavalla.

”Havaitsimme sovelluksen avulla koripallon maajoukkueessa, että osa pelaajista hyppäsi syvemmältä ja hitaammin kuin mikä koripallossa olisi optimaalisinta. Harjoittelua muokkaamalla heidän kohdallaan saatiin hyppy nopeammaksi ja lajiin sopivammaksi”, Jani kertoo.

Jyväskylän liikunnan ekosysteemi vauhdittaa kehitystä

Nro.one on kasvanut Jyväskylän ainutlaatuisen urheiluekosysteemin keskellä. Alan yrityksille verkostoja ja asiantuntijuutta tarjoavat mm. Jyväskylän Yliopiston liikuntatiede, KIHU, Hippoksen harjoitusympäristöt ja Jyväskylän kaupungin elinkeinopalvelut, joka edistää liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin ekosysteemiä. Elinkeinopalvelut ovat mahdollistaneet esimerkiksi Nro.onen matkan Sport Suomi -delegaatiossa World Football Summitiin Sevillaan, osallistumisen Sport Tech Dayhyn sekä esiintymisen Football is Medicine -messuilla.

Nro.one-sovellusta käytetään jo 17 maajoukkueessa ja latauksia on yli eri 30 maasta. Lajikohtaiset versiot - Nro.one jalkapalloon, Jump.one koripalloon ja Skinetics hiihtoon sekä luisteluun - laajentavat teknologian soveltuvuutta eri lajeihin. Tavoitteena on tuoda tieteellinen liikeanalytiikka kaikkien valmentajien ja urheilijoiden ulottuville matalalla kynnyksellä.

Lue lisää Jyväskylän liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin ekosysteemistä: Liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ekosysteemi 

 Artikkeli on osa ekosysteemityötä, jota Jyväskylän kaupungin elinkeinopalvelut toteuttaa. Ekosysteemityötä tehdään julkisen rahoituksen tukemana ja Työ- ja elinkeinoministeriön ekosysteemisopimuksen puitteissa vuosina 2021–2027 yhdessä alueen korkeakoulujen ja muiden kehittäjätahojen kanssa. Rahoituksen myöntäjä on Keski-Suomen liitto (EAKR-rahoitus, Jyväskylän kasvu- ja innovaatioverkostot -hanke 2025–2027).