Kalatiskiltä kaupungintalolle

Jyväskylän kaupungin uusi tietohallintojohtaja Tuukka Vepsäläinen nauttii siitä, että kaikki on Jyväskylässä lähellä.

Elokuun alussa kaupungin tietohallintojohtajana aloittanut Tuukka Vepsäläinen on syntyperäinen jyväskyläläinen. Hän tuntee kaupungin kolkat ja on suorittanut aikoinaan “Jyväskylä-opintoputken” peruskoulusta ammattikorkeakouluun ja yliopistoon asti.

Vepsäläisen opiskeluala oli tietojärjestelmätiede ja elektroninen liiketoiminta, mutta hän oli vähällä päätyä myös kauppiasuralle. Jyväskylässä opiskellessaan hän työskenteli seitsemän vuotta Mestarin Herkun kalatiskillä.

– Sen osaan vieläkin – kalan fileoinnin! Vepsäläinen innostuu ja kehuu Herkkua mukavaksi työpaikaksi. Työt sujuivat niin hyvin, että häntä kosiskeltiin mukaan kauppiaskoulutukseen.
– Päätin kuitenkin jatkaa tällä toisella tiellä.

Rakennuksia, raiteita ja löpöä

Toinen tie vei Vepsäläisen pääkaupunkiseudulle kansainvälisten yritysten konesaleihin.
– Tietohallinnot keskittyvät pääkonttoreille ja pääkonttorit sijaitsevat useimmiten muualla kuin Jyväskylässä. Pääkaupunkiseutu tarjosi laajemmat mahdollisuudet päästä tekemään oman alan tehtäviä. Edellytyksiä urakehitykseen ja yrityksen vaihtoon pitäisi olla useita, jotta myös henkilökohtainen kasvu on mahdollista, hän pohtii.

Ensimmäinen oman alan työpaikka löytyi rakennusalalta: iso ja kansainvälinen Skanska oli nuorelle asiantuntijalle erinomainen kasvukokemus lähes 10 vuoden ajan.
– Aloitin tietohallinnossa ihan perus-it-tehtävistä. Kokemuksen ja näkemysten myötä vastuutkin kasvoivat. Loppuvaiheessa toimin suunnittelupäällikkönä ja vastasin strategisista it-hankinnoista kaikkien Pohjoismaiden osalta, Vepsäläinen kertoo.

Skanskasta Vepsäläinen siirtyi VR:lle vastaamaan Palvelut ja tuotanto -divisioonan it:stä.
– VR jäi lopulta nopeaksi pyrähdykseksi, sillä jo alle vuoden päästä avautui Teboilin Suomen-organisaatiossa tietohallintojohtajan paikka, johon minut valittiin, hän muistelee.

PAO Lukoil -konserniin kuuluvassa Teboilissa Vepsäläinen vastasi organisaation tietohallinnosta yli 10 vuoden ajan ennen siirtymistään Jyväskylän kaupungille.

Vuonna 1994 Tuukka Vepsäläinen palveli asiakkaita Mestarin Herkussa tiskin toisella puolella. Kalan pakettiin sai Eeva-Riitta Kuusela. Kuva: Keskimaan arkisto.

Tulos ei ole tahdista kiinni

Vepsäläinen kuvailee paluumuuttopäätöstä “tämän ajan perinteiseksi tarinaksi”.
– Korona antoi aikaa miettiä elämää uudelleen. Keski-Suomessa on luonto lähellä, ihmiset lähellä – kaikki asiat on hirvittävän lähellä. Kallisarvoinen vapaa-aika ei kulu liikenteessä jonottamiseen. Jyväskylässä kaikki päivittäiseen elämiseen tarvittavat palvelut löytyvät parhaimmillaan kävelymatkan päästä, hän kehuu.

Pitkä ura kansainvälisissä konserneissa oli lopulta onnenpotku, sillä se mahdollisti Vepsäläiselle paluun kotikaupunkiin oman alan töihin.

– Ilman 20 vuoden työharjoittelua en olisi ehkä täyttänyt kaupungin tietohallintojohtajan isoja saappaita, hän virnistää.

– Koen, että täällä elämänsyke on rauhallisempi ja itselle sopivampi. Se ei tarkoita, että töitä tehtäisiin vähemmän. Lopputulos on todennäköisesti vähintäänkin sama, vaikka edetään rauhallisempaan tahtiin.

Kaupungeissa valtava potentiaali

Uuteen työhönsä kaupungin tietohallintojohtajana Vepsäläinen on tarttunut innostuneesti.
– Kunnissa ja kaupungeissa tapahtuu nyt paljon. Hyvinvointialueuudistus on iso mahdollisuus ja haaste meille. On motivoivaa päästä mukaan näin merkittävään muutokseen ja kehitykseen.

Vepsäläinen näkee roolinsa erityisesti ihmisten sparraajaksi ja motivoijaksi.
– Tietohallinnossa on hyvä ja osaava tiimi. Yritän omasta historiastani tuoda uudehkoja tuulahduksia ja ideoita, miten asioita voisi tehdä eri tavalla.

Hän kuvailee itseään kädet savessa touhuavaksi ihmiseksi.
– Jyväskylän kaupunki antoi minulle nuoruudessa paljon. Katsotaan, onko Jyväskylän pojalla nyt jotain takaisin annettavaa, hän hymyilee.

Nykyisin Tuukka Vepsäläinen vierailee kalatiskillä asiakkaana. “Kalastus kuuluu omiin vapaa-ajanharrastuksiin, kuten myös ruoanlaitto ja leipominen.”

Työelämän joustavuus mahdollistaa paluumuuton

Tällä hetkellä Vepsäläinen asuu kahdella paikkakunnalla, sillä hänen kaksi teini-ikäistä lastaan jäivät Etelä-Suomeen asumaan.

– Onneksi on etätyömahdollisuus, eli pystyn tekemään osan työpäivistä myös toisesta kodista käsin ja viettämään normaalia arkea lasten kanssa.

– Tietysti fyysinen läsnäolo uudella työpaikalla on myös tärkeää varsinkin perehtymisen ja ihmisiin tutustumisen näkökulmasta, hän täydentää.

Vepsäläinen uskoo, että työelämän lisääntynyt joustavuus ja etätyömahdollisuudet madaltavat paluumuuttopäätösten tekemistä. Hän huomauttaa, että perheen ei ole aina mahdollista muuttaa samalla kertaa, vaan elämäntilanteet vaihtelevat.

– On aika iso muutos jo pelkästään yhdelle ihmiselle vaihtaa sekä työpaikkaa että asuinpaikkaa. Jos halutaan lisätä paluumuuttoa, on tärkeää luoda puitteet joustavalle siirtymälle. Tarve asua kahdella paikkakunnalla voi kestää useamman vuoden.

– Loppujen lopuksi paluumuutossa on kyse hyvin yksinkertaisista asioista: onko koulupaikkoja, työpaikkoja ja mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun.

Vepsäläisen vinkit paluumuuttoon

1. Keskustele paluumuuttopäätöksestä etukäteen perheen kanssa. Perheelliselle paras hetki muuttaa on ennen kuin lapset alkavat itsenäistyä 9–10-vuotiaina. Siitä eteenpäin kaveripiirit ovat niin tärkeitä, ettei muutto uudelle paikkakunnalle ole heille itsestäänselvästi kiinnostavaa.
   
   
2. Pidä mieli avoimena ja ole valmis joustamaan. Asiat eivät aina suju niin jouhevasti kuin mitä olettaa, mutta kärsivällisyydellä siitäkin selvitään.
   
   
3. Ystäväpiirin rakentaminen aikuisiällä uudella paikkakunnalla ei ole ihan niin nopeaa kuin esimerkiksi opiskeluaikana. Ole valmis näkemään vähän vaivaa, mutta anna itsellesi myös aikaa.
   
   
4. Valmistaudu siihen, että elämäsi saattaa yhtäkkiä muuttua leppoisammaksi. Aikaa jää esimerkiksi edellä mainittujen sosiaalisten verkostojen ylläpitämiseen ja rakentamiseen.

Lue lisää paluumuuttomahdollisuuksista Jyväskylään.