Bio- ja kuitutaloudessa tähdätään kohti kansainvälistä kasvua
Suomessa ei ole pulaa osaamisesta tai innovaatioista, mutta tarvetta vahvemmille yhteistyörakenteille, pilotointiympäristöille ja kaupallistamisen poluille on, jotta bio- ja kuituinnovaatioista syntyy kansainvälistä kasvua.
Jyväskylän kaupunki järjesti inspiroivan bio- ja kuitutalouden Maailmanpuu -webinaarin 15.5.2026. Tilaisuus tarjosi osallistujille paitsi ajankohtaista tietoa, myös uusia näkökulmia ja arvokkaita kontakteja.
Webinaarissa esitettiin aiheeseen liittyen monta mielenkiintoista puheenvuoroa. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin yksi yhteinen viesti, eli se, että Suomessa ei ole pulaa osaamisesta tai innovaatioista, mutta tarvetta vahvemmille yhteistyörakenteille, pilotointiympäristöille ja kaupallistamisen poluille on, jotta bio- ja kuituinnovaatioista syntyy kansainvälistä kasvua.
Webinaarissa kuultiin inspiroivia ja oivalluttavia puheenvuoroja
Elina Pylkkänen (TEM) kuvasi puheenvuorossaan Suomen rakenteellisia haasteita ja nosti esiin Quebecin CCTT-mallin mahdollisuudet pk-yritysten TKI-toiminnan vauhdittamisessa. Pylkkänen toi esiin tarpeen nopeille toimenpiteille Suomen talouden ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Suomessa tällaisia pilotteja on jo käynnissä.
Webinaarin toisessa puheenvuorossa Antti Kunnas (Japanin Suomen kauppakamari) muistutti, että Japanin GX 2040 -visio tarkoittaa 5 500 miljardin euron markkinamahdollisuutta biotaloudelle ja maa etsii aktiivisesti kansainvälisiä biotalouskumppaneita. Suomalaisiin luotetaan, mutta yhteistyö rakentuu pitkäjänteisesti. Kärsivällisyys on tässä yhteydessä tärkein ominaisuus, ja kun luottamus on saavutettu, asiat etenevät nopeasti.
Majakka houkuttaa ulkomaista pääomaa, jos se loistaa tarpeeksi kirkkaasti.
Ian McDonald (Aether Capital Partners) korosti, että sijoittajia kiinnostaa ennen kaikkea kyky skaalata ja rakentaa toimivaa liiketoimintaa. McDonald kiteytti toimivuuden neljään ratkaisevaan tekijään, joita ovat prosessi, tuote, hinta ja pilottiasiakkaat. Vahvat ekosysteemit ja jaettu innovaatioinfrastruktuuri laskevat sijoittajan riskiä ja mahdollistavat skaalauksen ilman miljoonien euron laitosinvestointeja.
Mikko Ruuska (Ikigaia) kiteytti omalla puheenvuorollaan haasteen, jonka jokainen ekosysteemitoimija tunnistaa: kaupalliseen mittakaavaan pääsy vaatii uudenlaisia yhteisiä pilotointi- ja innovaatioalustoja. Ruuska toteaa, että yliopistot, isot yritykset ja startupit kamppailevat eri ongelmien kanssa, mutta tarvitsevat saman ratkaisun, eli toimivan innovaatioalustan. Investointirahaa kyllä löytyy maailmalta ja esimerkiksi Korea, Japani, Lähi-itä, Intia ja Etelä-Amerikka etsivät aktiivisesti biotalouden sijoituskohteita. Majakka houkuttaa ulkomaista pääomaa, jos se loistaa tarpeeksi kirkkaasti.
Kuva: Jyväskylän satama, Julia Kivelä
Katse kohti tulevaa
Webinaari oli onnistunut ja se sai aikaan oivalluksia, mahdollisti uusien ajatusten syntyä ja toimi hyvänä alustana verkostoitumiselle. Webinaari toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän elinkeinopalveluiden, Timo Harjun, Ikigaia Ltd:n, Tiina Ruuskan, Mikko Ruuskan, HaaS Advisors Oy:n ja Hanna Kivirannan kanssa.
Webinaarin jälkeen pohdittavaksi nousee aihe, joka auttaa siirtämään katseen kohti tulevaa. Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi, jotta Keski-Suomesta ja Suomesta voisi tulla maailman kiinnostavin bio- ja kuitupohjaisten ratkaisujen innovaatio- ja pilotointiympäristö vuoteen 2035 mennessä?
Lue lisää Maailmanpuu-hankkeesta.
Artikkeli on osa Maailmanpuu-hanketta ja ekosysteemityötä, jota Jyväskylän kaupungin elinkeinopalvelut toteuttaa. Ekosysteemityötä tehdään julkisen rahoituksen tukemana ja Työ- ja elinkeinoministeriön ekosysteemisopimuksen puitteissa vuosina 2021–2027 yhdessä alueen korkeakoulujen ja muiden kehittäjätahojen kanssa. Rahoituksen myöntäjä on Keski-Suomen liitto (EAKR-rahoitus).
