Havaintoja ja herätyksiä hankkeen varrelta: case Maailmanpuu
”Biokuitulaakson” ajatuksesta kummunnut Maailmanpuu-hanke on ollut käynnissä syyskuusta 2025 alkaen. Vielä ei ole välitilinpäätöksen aika, mutta hanke on jo tätä kirjoittaessa ehtinyt yllättää projektipäällikkönsä (allekirjoittaneen) monellakin tavalla. Hankkeen myötä käydyt keskustelut ja tiedon kerääminen ovat pakottaneet monenlaisia oletuksia ja ennakkokäsityksiä uusille uomille.
1. Oletus: Liiketoiminnan intressit peittävät aina kaikki muut intressit
Maailmanpuu-hankkeessa ja sitä edeltäneissä taustakeskusteluissa ”biokuitulaakson” ja yhteisen kehittämisen alustan ajatusta lähestyttiin ensisijaisesti yritysten ja toissijaisesti tutkimusorganisaatioiden intressien näkökulmasta. Olimme kipeästikin tietoisia siitä, että jos alustaa rakennetaan vain periaatteellisista syistä tai esimerkiksi ”innovaatiopolitiikan” näkökulmasta, se on lähes varmasti tuomittu lyhytikäiseksi hankkeeksi. Tällainen hanke toimii vain niin pitkään kuin julkista tukea on saatavilla. Ehkä tätä lähtökohtaa vasten on korostunut havainto siitä, että kun ihmiset ovat kokoontuneet keskustelemaan yhteisen kehittämisen tarpeesta ja haasteistakin, poikkeuksetta puheenvuoroista löytyy halua olla mukana muutenkin kuin ”kovien liiketoimintaintressien” näkökulmasta. Halu kuunnella, auttaa ja tuoda oma panos toimialaa ja ”Suomi Oy:tä” eteenpäin vievän yhteiskäyttöisen alustan muotoilemiseen on ollut erittäin vahvaa. Kaikkia koskettava kestävyyskriisi ja polttava tarve löytää uusia, yhä ympäristökestävämpiä – jopa biodiversiteetin ja planeetan kantokyvyn paremmin huomioon ottavia ratkaisuja – on selkeästi tietoisuudessa. Näin silti, vaikka yritysten ja muiden organisaation intressit ovatkin alustamuotoilun keskiössä.
"On ehkä klisee puhua yhteistyökyvystä suomalaisena vahvuutena, mutta ajatukselta ei voi välttyä. Olen huomannut, että tiedon ja jakamisen haaste ei oikeastaan ole vaikea ohittaa, kunhan luottamus on rakennettu ja pelisäännöt ovat selviä."
Edellä mainitut havainnot korostuvat bio- ja kuituteollisuuden toimialalla, jolla vaikkapa immateriaalioikeuksien jakaminen on aina ollut haastava kysymys ja salassapito on tuotekehitystä jopa poikkeuksellisen voimakkaasti leimaava piirre. On ehkä klisee puhua yhteistyökyvystä suomalaisena vahvuutena, mutta ajatukselta ei voi välttyä. Olen huomannut, että tiedon ja jakamisen haaste ei oikeastaan ole vaikea ohittaa, kunhan luottamus on rakennettu ja pelisäännöt ovat selviä. Maailmanpuu-alustan näkökulmasta tämä luo hyvän lähtökohdan osaamisen ja innovaatioiden entistä tehokkaammalle jakamiselle ja uusien tuotteiden kaupallistamiselle.
2. Oletus: Akateeminen vapaus ja tieteen autonomia estävät yritysyhteistyön tai tekevät siitä hankalaa
Tämän oletuksen kanssa projektipäällikkö on työskennellyt jo aiempien hankkeiden aikana. Niissä on mietitty esimerkiksi sitä, miten tutkimuslähtöiset innovaatiot saataisiin muutettua entistä tehokkaammin liiketoiminnaksi eli uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja yrityksiksi. Myös Maailmanpuu-hankkeen tausta-ajureina on havainto siitä, että veitsenterävänkään innovaation kaupallistaminen ei usein ole helppoa. Aiheeseen liittyy siis omanlaisensa ongelmakenttä. Erityisesti yliopistojen yritysyhteistyöhön liitetään usein perusoletus siitä, että yritysintressit eivät voi tai saa ohjata tutkimuksen autonomiaa. Lisäksi usein kuultu näkemys on, että koska esimerkiksi tutkijoilta puuttuvat kannustimet yritysyhteistyöhön ja heidän uransa kannalta esimerkiksi tieteellisten julkaisujen määrä on selkeästi tärkeämpi mittari, vaikkapa startup-yrityksen perustaminen on epätodennäköistä.
Jokin on kuitenkin muuttunut tai muuttumassa. Yritysten strategioiden ja missioiden linjautuessa väistämättä yhä vahvemmin osaksi kestävyyssiirtymän ratkaisua myös tutkimustoimijat tunnistavat elinkeinoelämän muutoksen tekijäksi ja tutkimustulosten kaupallistajaksi, joka takaa tutkimuksen vaikuttavuuden. Keskustelut yritysyhteistyöstä ja yhteisistä tavoitteista eivät siis lopulta tälläkään osa-alueella olekaan hankalia tai epämiellyttäviä, päinvastoin. Tekemistä toki vielä on, mutta tahdon tai ymmärryksen puutetta emme voi enää esittää syyksi. Maailmanpuu-hankkeessa tulemme edelleen kehittämään ratkaisuja siihen, miten yhdistämme TKI-toiminnan yhä vahvemmin elinkeinoelämän tarpeisiin ja kaupallistamisprosesseihin.
3. Oletus: Läpimurtoinnovaatioista syntyy väistämättä skaalautuvaa liiketoimintaa
Viittasin jo edellä siihen, miten jopa läpimurtoinnovaatioiden kaupallistaminen voi olla haastavaa. Tämä haaste onkin Maailmanpuu-hankkeen kovassa ytimessä. Uuden, ympäristön ja biodiversiteetin paremmin huomioon ottavan ratkaisun kaupallistaminen vaatii tyypillisesti 5-10 vuotta kehitystyötä ja 10-50 miljoonan euron investoinnit. Bio- ja kuitutalouden kentällä on perinteisesti puhuttu suurista materiaalivolyymeistä, joiden tuottaminen luonnollisesti vaatii merkittäviä tuotantolaitosinvestointeja. Nämä puolestaan vaativat merkittäviä pääomia, joita vaikkapa startup-yrityksellä ei lähtökohtaisesti ole. ”Puuttuva palanen” on kyky kaupallistaa uusi innovaatio laboratoriomittakaavasta kaupallisen mittakaavan tuotantoon. Juuri tätä Maailmanpuu-alustalla tavoitellaan: puolituotannollinen TKI-alusta, jolla uusien tuotteiden esikaupallista vaihetta voidaan kiihdyttää kustannustehokkaasti.
"Bio- ja kuitutalouden kentällä on perinteisesti puhuttu suurista materiaalivolyymeistä, joiden tuottaminen luonnollisesti vaatii merkittäviä tuotantolaitosinvestointeja. Nämä puolestaan vaativat merkittäviä pääomia, joita vaikkapa startup-yrityksellä ei lähtökohtaisesti ole."
Hankkeen aikana olen joutunut itsekin tunnistamaan, miten monenkirjavia haasteita tutkimuksessa ja laboratoriossa toimivaksi osoitetun innovaation kaupallistamiseen liittyy. Mahdollisuus ainakin osittain sujuvoittaa uusien ja meitä kaikkia paremmin palvelevien tuotteiden ja ratkaisujen päätymiseen yhteiskunnan käyttöön on kuitenkin merkittävä motivaattori kaikille hankkeen parissa toimiville. Mitä vähemmän teemme yhteistyötä, sitä enemmän menetämme innovaatioita, joita kipeästi tarvitsemme. Samalla vahvistamme osaamista, parannamme resurssitehokkuutta ja rakennamme uutta ja uudistuvaa liiketoimintaa.
Timo Harju
ohjelmapäällikkö, uudistuva teollisuus
Jyväskylän kaupunki
+358 50 5959198
timo.harju@jyvaskyla.fi
Lue lisää Maailmanpuu-hankkeesta.
Artikkeli on osa ekosysteemityötä, jota Jyväskylän kaupungin elinkeinopalvelut toteuttaa. Ekosysteemityötä tehdään julkisen rahoituksen tukemana ja Työ- ja elinkeinoministeriön ekosysteemisopimuksen puitteissa vuosina 2021–2027 yhdessä alueen korkeakoulujen ja muiden kehittäjätahojen kanssa.
Rahoituksen myöntäjä on Keski-Suomen liitto (EAKR-rahoitus).
