17.09.2026
Jopa kahdessa vuodessa ideasta markkinoille? Keski-Suomen bio- ja kuituosaaminen etsii uutta vaihdetta
Uuden biopohjaisen tuotteen matka ideasta kaupalliseksi liiketoiminnaksi kestää tyypillisesti 5–10 vuotta ja nielee pahimmillaan kymmeniä miljoonia euroja. Valmetin tuotekehitysjohtaja Sampo Immonen uskoo, että Keski-Suomessa se voidaan tehdä jopa kolmasosassa ajasta. Ehtona on, että alueen toimijat tiivistävät yhteistyötään ja luopuvat ajatuksesta, jonka mukaan parhaat ideat syntyvät oman katon alla.
Sampo Immonen johtaa Valmetilla tuotekehitystä paperi- ja kartonkikoneiden tuotealueella, ja hänen taustansa yhtiössä ulottuu myynnistä ja teknologiasta suunnitteluun, palveluliiketoimintaan ja tuoteomistajan rooliin. Lokakuun alusta hän siirtyy Spinnovan teknologiajohtajaksi. Näkökulma muuttuu, mutta aihealue säilyy tuttuna.
Muovin korvaaminen on volyymiltaan suurin mahdollisuus
Keski-Suomi tunnetaan vahvana paperi- ja kartonkiteollisuuden alueena. Valmet ja VTT Jyväskylässä, Metsä Group Äänekoskella ja Spinnova uutena tulijana muodostavat bio- ja kuitutalouden keskittymän, jonka veroisia on Immosen mukaan harvassa.
Monet bio- ja kuitutalouden kiinnostavimmat avaukset löytyvät perinteisten tuotteiden ulkopuolelta. Volyymiltaan suurin mahdollisuus on muovin korvaaminen pakkauksissa: modernien pakkausten ulkopinnat ovat jo usein kartonkia, mutta sisällä on edelleen paljon muovia.
Merkittäviä mahdollisuuksia löytyy myös kestävien tekstiilikuitujen parissa. Niiden kehityksessä tapahtuu parhaillaan paljon.
"Siinä on onnistuneita ja epäonnistuneita hankkeita. Ollaan aallonjakajahetkessä sen suhteen, mihin suuntaan isossa kuvassa lähdetään", Immonen sanoo.
Yksikään yritys ei ratkaise näitä haasteita yksin
Bio- ja kuitutalouden avauksia yhdistää kolme piirrettä, jotka tekevät niistä poikkeuksellisen raskaita. Matka ideasta kaupalliseksi tuotteeksi vie 5–10 vuotta. Ala on pääomaintensiivinen, sillä teollinen mittakaava tarkoittaa aina hintavaa tuotantolaitosta. Onnistuminen edellyttää yhtä aikaa materiaalitutkimusta, prosessiteknologiaa, raskasta investointia ja asiakasta, joka on valmis ostamaan lopputuotteen.
"Nämä haasteet ovat niin monimutkaisia, ettei mikään yksittäinen taho pysty helposti hanskaamaan koko kenttää. Ei edes Valmetin kaltainen globaali oman alansa teknologiajohtaja."
Lisäksi vain harva toimija on valmis kantamaan riskiä avauksesta, jonka lopputulos selviää vasta vuosien päästä. Yhdessä tehtynä riskejä on mahdollista jakaa.
Maailmanpuu-verkosto kokoaa alan toimijat yhteen
Mikä sitten neuvoksi? Immosen mukaan tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä, josta yksi esimerkki on Jyväskylässä parhaillaan kehitteillä oleva Maailmanpuu, biotalouden yritys- ja innovaatioalusta.
Käytännössä kyse on alueellisesta tutkimus-, kehitys- ja pilotointialustasta, joka kokoaa tutkimuksen, yritykset, pilotointiympäristöt ja rahoittajat saman kokonaisuuden alle. Keskeisenä tavoitteena on nopeuttaa uusien tuotteiden kaupallistamista. Kun toimijat istuvat saman pöydän ääreen jo alkuvaiheessa, avauksen edellytykset arvioidaan kerralla ja kalliit umpikujat tunnistetaan aikaisemmin. Vaiheita voidaan myös limittää, eikä seuraavan tahon tarvitse odottaa edellisen valmistumista.
Maailmanpuu-yhteistyössä pyritään uudistamaan tavanomaista tuotekehityksen polkua. Perinteisesti kehitys on edennyt portaittain: tutkimus, pilotointi, tuotteistaminen ja vasta viimeisenä kaupallistaminen. Kaupallista arviota on tehty vaiheessa, jossa rahaa on jo kulunut vuosien edestä.
"Meillä ei ole varaa arvioida kaupallista potentiaalia vasta vuosien kehitystyön jälkeen. Asiakas, markkina ja teollisen mittakaavan vaatimukset pitää ottaa mukaan alusta lähtien, jotta kehitykseen kohdennetut resurssit – niin julkiset kuin yksityiset saadaan käytettyä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.”
Valmetille yhteistyöalustan arvo on siinä, että se voi synnyttää uusia teollisia arvoketjuja, asiakkuuksia ja teknologiatarpeita. Yhtiön roolina ei ole omistaa kaikkia kehitysideoita, vaan tuoda yhteistyöhön prosessi-, automaatio-, pilotointi- ja kaupallistamisosaamista.
”Kun uusia kuitupohjaisia tuotteita syntyy, tarvitaan myös kilpailukykyisiä teknologioita niiden valmistamiseen. Se tuottaa Valmetille mahdollisuuden oman arvontuottonsa kasvattamiseen”, Immonen sanoo.
Asennemuutoksella ja tekoälyn avulla kehitysaika voi lyhentyä murto-osaan
Toimiakseen tiivistyvä yhteistyö vaatii yrityksiltä asennemuutosta, Immonen kertoo:
"Not invented here -tyyppisestä ajattelusta on pakko päästä eroon. Jos me ajaudutaan täällä liian pieniin kuppikuntiin, se vähentää mahdollisuuksiamme onnistua isossa pelissä."
Jos asennemuutos onnistuu, hyöty on mitattavissa kehitykseen kuluvassa ajassa. Näyttöä on jo olemassa: Valmetin kuituvalosteknologian kehityksen vaiheita limitettiin tietoisesti sen sijaan, että ne olisi tehty peräkkäin, ja kehityskaari lyheni puoleen tavanomaisesta. Immonen muistuttaa, että kyseessä oli ensimmäinen yritys, eikä se sujunut kivutta.
Kun toimintatavat vakiintuvat ja kehittyneen simuloinnin, sekä tekoälyn mahdollisuudet otetaan mukaan, hän uskoo päästävän vielä pidemmälle. Alan tyypillinen 5–10 vuoden kehityskaari voisi painua jopa kolmas- tai neljäsosaan.
Immonen näkee, että Keski-Suomella on potentiaalia kasvaa kansainvälisesti tunnetuksi paikaksi, jossa uudet biopohjaiset tuotteet viedään ideasta markkinalle nopeammin kuin muualla. Se ei ratkea yksin teknologialla vaan asenteella.
"Ei tässä ole kyse pelkästään tuotteista, yksittäisistä teknologioista tai prosesseista. Kyse on tosi paljon siitä, miten tehdään yhteistyötä, eli vanhojen ajatusmallien rikkomisesta."
Jos muutoksessa onnistutaan, hyödyt eivät jäisi vain yksittäisille yrityksille. Immonen näkee, että Keski-Suomeen voisi muodostua kansainvälisesti kiinnostava bio- ja kuitutalouden keskittymä, jonka kilpailuetu olisi poikkeuksellisen nopea matka tutkimuksesta teolliseen tuotantoon.
”Keski-Suomeen voi syntyä ympäristö, jossa uusien bio- ja kuitupohjaisten innovaatioiden matka laboratoriosta teolliseen mittakaavaan on nopeampi kuin missään muualla. Se olisi etu niin yrityksille, tutkimukselle kuin koko alueen elinvoimalle.”
Lisätiedot:
Timo Harju
ohjelmapäällikkö, uudistuva teollisuus
Jyväskylän kaupunki
+358 50 5959198
timo.harju@jyvaskyla.fi
Lue lisää Maailmanpuu-hankkeesta.
Artikkeli on osa ekosysteemityötä, jota Jyväskylän kaupungin elinkeinopalvelut toteuttaa. Ekosysteemityötä tehdään julkisen rahoituksen tukemana ja Työ- ja elinkeinoministeriön ekosysteemisopimuksen puitteissa vuosina 2021–2027 yhdessä alueen korkeakoulujen ja muiden kehittäjätahojen kanssa. Rahoituksen myöntäjä on Keski-Suomen liitto (EAKR-rahoitus).
%20(1).png?width=1600&name=Nimet%C3%B6n%20(1600%20x%20900%20px)%20(1).png)