Suurin kasvu syntyy siellä, minne kukaan ei vielä katso
Miten pieni maa voi menestyä suurten joukossa? Vastaus löytyy usein sieltä, minne muut eivät vielä katso. Näin uskoo Petteri Kilpinen, pitkän linjan markkinoinnin ja johtamisen ammattilainen – ja viime syksystä alkaen myös Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja.
”Isoimmat innovaatiot syntyvät aina valtavirran ulkopuolelta”, Kilpinen sanoo. Hänen mukaansa Suomi ei tule koskaan pärjäämään urheilussa tai liiketoiminnassa koossa tai rahassa – ja juuri siksi meillä on mahdollisuus menestyä. Kun resurssit ovat pienet, ainoa tapa pärjätä kilpailussa on ajatella toisin.
Kilpinen muistuttaa, että historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten pienet ja ketterät toimijat ovat syrjäyttäneet jättiläisiä: Polar voitti Casion, Oura ohitti Fitbitin, ja Netflix pyyhkäisi Blockbusterin pois kartalta. ”Isot innovaatiot tulevat aina sieltä, missä markkinaosuuksia ei puolusteta”.
Tämä ajattelu ei vaadi teknologiaa tai suuria investointeja, vaan rohkeutta kyseenalaistaa totuttua. Uudistaminen alkaa usein siitä, että joku uskaltaa kysyä: miksi tätä tehdään näin? “Kun esittelet ideasi ja joku sanoo sinulle ’are you crazy?’, niin silloin tiedät, että ideasi on hyvä”, Kilpinen sanoo pilke silmäkulmassa.
Dataa on kaikkialla – mutta vain murto-osa käytössä
Tänä päivänä niin urheilussa kuin yritysmaailmassa dataa kerätään valtavat määrät. Ongelma ei ole datan määrä, vaan sen hyödyntäminen. ”Dataa on kaikkialla, mutta vain murto-osaa siitä käytetään urheilussa tai yritysten kasvattamisessa”, Kilpinen muistuttaa.
Lupaava esimerkki datan hyödyntämisestä urheilun parissa on Suomisport-palvelu. Perinteisesti Suomessa urheiludata on ollut hajallaan: maassa on yli 100 lajiliittoa, joilla jokaisella on omat järjestelmänsä. Nyt Olympiakomitea on yhdistänyt yli miljoonan suomalaisen urheilijan tiedot yhteen palveluun, joka seuraa yksilöitä lajirajojen yli. Tämän ansiosta voidaan ensimmäistä kertaa todella ymmärtää esimerkiksi, missä vaiheessa nuoret lopettavat harrastamisen, miten lajit vaikuttavat toisiinsa ja mihin toimijoiden kannattaa aidosti panostaa.
Mutta tämäkin on vasta alku. ”Nyt meillä on raaka-aineet. Seuraavaksi pitää rakentaa palveluja, joita ihmiset oikeasti haluavat käyttää – ja jotka tuntuvat helpoilta, fiksuilta ja kiinnostavilta”, Kilpinen sanoo. Sama haaste on tuttu monessa suomalaisessa yrityksessä: dataa kyllä on, mutta se ei vielä muutu oivalluksiksi, saati liiketoiminnaksi.
Urheilija yrittää, vaikka ei tiedä onnistuuko – entä sinä?
Yksi urheilun hienoimmista puolista on Petteri Kilpisen mukaan se, että urheilija yrittää, vaikka ei voi olla varma onnistumisestaan. ”He menevät kentälle tai radalle, vaikka joku muu voi olla parempi. He yrittävät silti. Sama asenne sopisi aika monelle johtoryhmälle ja perustajatiimillekin.”
Sama pätee innovaatioihin. Ne eivät synny, kun tehdään vanhaa vähän fiksummin. Ne syntyvät, kun joku uskaltaa kyseenalaistaa koko lähtöoletuksen: miksi tätä tehdään näin? Kyseenalaistaminen on ajattelun rohkeutta, jota Kilpisen mukaan kannattaa vaalia liike-elämässä.
Urheilun parissa hyvä esimerkki ajattelun rohkeudesta on korkeushyppääjä Dick Fosburyn tarina. 1960-luvulle asti kaikki hyppäsivät vatsapuoli rimaa kohti. Fosbury teki toisin. Hän lähestyi rimaa kaarevasti ja hyppäsi selkä edellä, laskeutuen pehmeälle patjalle. Myöhemmin Fosbury Flop -nimellä tunnetuksi tullut tekniikka näytti aluksi oudolta, mutta se toimi. Vuonna 1968 Fosbury voitti olympiakultaa ja muutti koko lajin olemuksen.
Fosbury ei optimoinut olemassa olevaa – hän keksi uuden tavan. Samanlaista ajattelua tarvitaan myös suomalaisessa liiketoiminnassa: oivalluksia, jotka eivät paranna vanhaa, vaan muuttavat koko logiikan.
Kilpisen mukaan Suomella on poikkeukselliset edellytykset menestyä – teknologiaa, koulutusta, turvallinen yhteiskunta ja vahva urheilukulttuuri. Mutta se ei riitä. ”Meillä on kaikki ainekset, mutta nyt tarvitaan ideoita, joiden äärellä joku sanoo ’et sä voi noin tehdä’. Juuri silloin ollaan oikeilla jäljillä.”
Petteri Kilpinen vieraili Jyväskylässä Sports Tech Day:ssä pitämässä keynote-puheenvuoron 1.8.2025.
Sport Tech Day -tapahtuma on osa Jyväskylän kansainvälinen kasvu -kehittämishanketta, jota Jyväskylän kaupungin elinkeinopalvelut toteuttaa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa ja vahvistaa kansainvälistä kasvua tukevia verkostoja ja kehittää kansainvälistymisvalmiuksia alueen yrityksille. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen liitto (EAKR-rahoitus, 2023–2025).
Hanke tukee Jyväskylän kaupungin innovaatioekosysteemityötä, jota tehdään Työ- ja elinkeinoministeriön ekosysteemisopimuksen puitteissa vuosina 2021–2027 yhdessä alueen korkeakoulujen ja muiden kehittäjätahojen kanssa.
