Sotilaan suorituskyky rakentuu tiedosta – Jyväskylässä kehitetään yhteistyössä tulevaisuuden toimintakykyä

Sotilaan suorituskyky ei synny sattumalta, vaan se rakentuu tarkasta ymmärryksestä tehtäväkohtaisista fyysisistä, psyykkisistä ja kognitiivisista vaatimuksista. "Keskeistä on ymmärtää tehtäväkohtaiset vaatimukset ja vaikutukset, jotta sotilaan toimintakyvyn kehittämistarpeet voidaan tunnistaa oikein", korostaa professori Heikki Kyröläinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Keski-Suomen puolustus- ja kaksikäyttöverkosto sekä Hippoksen kasvu- ja TKI-verkosto kokoontuivat toukokuussa sotilaan suorituskyky -verkottamoon uusien yhteiskehittämisen mahdollisuuksien äärelle. Pääpuheenvuorot tapahtumassa pitivät professori Heikki Kyröläinen Jyväskylän yliopistolta sekä dosentti LitT Tuomas Honkanen sotilaslääketieteen keskuksesta.

Verkottamo tarjosi monipuolisesti mielenkiintoista keskustelua sotilaan suorituskyvystä ja sitä tukevista ja kehittävistä innovaatioista sekä verkostoitumismahdollisuuksia. Päivän puheenvuoroissa korostui suorituskyvyn tutkimuksen ja kehittämisen merkitys niin nykyhetken kuin tulevaisuuden näkökulmasta.

Ihmisen kokonaisvaltainen toimintakyky keskiössä

Tapahtuman ensimmäisessä puheenvuorossa Kyröläinen avasi sotilaan toimintakyvyn tutkimuksia, joita Jyväskylän yliopisto tekee yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Työn tavoitteena on edistää sotilaiden, varusmiesten ja reserviläisten toimintakykyä tutkittuun tietoon perustuen ja tuottaa tärkeää tietoa Puolustusvoimille päätöksen teon tueksi.

Ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky nousivat keskiöön ja Kyröläinen toteaakin puheessaan, että sotilaiden harjoitusadaptaatioon vaikuttaa laaja-alaiset tekijät.

"Sotilaan toimintakyvyn vaatimuksissa korostuu aerobinen kapasiteetti, lihasvoima, hyvä tasapaino, koordinaatiokyky, psykologinen kestävyys, kognitiivinen toimintakyky, sosiaaliset taidot sekä taidot liikkua erilaisissa ympäristöolosuhteissa."

Professori Heikki Kyröläinen pitämässä omaa puheenvuoroaan sotilaan suorituskyky -verkottamossa.

Aiheena sotilasilmailun erityispiirteet ja haasteet

Honkanen nosti omassa puheenvuorossaan esille sotilasilmailun erityispiirteitä ja haasteita toimintakyvylle. Honkanen tutkii ja kehittää sotilaslentäjien suorituskykyä tehden kansainvälistä yhteistyötä mm. Nato-maiden kanssa. Honkasen puheessa painottui suorituskyvyn aktiivinen monitorointi, ergonominen ohjaus, säännölliset tarkastukset ja monialainen yhteistyö sotilaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Molemmat puhujat toivat esiin nykyisiä teknologisia ratkaisuja ja tutkimuksia sekä tulevaisuuden kehitystarpeita sotilaan suorituskyvyn vahvistamiseksi. Esiin nousivat erityisesti vireystilaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn, tuki- ja liikuntaelinten oireisiin sekä ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen liittyvät tarpeet.

Dosentti LitT Tuomas Honkanen toi verkottamossa esille sotilasilmailun erityispiirteitä ja haasteita

Teknologisia ratkaisuja suorituskyvyn seurannan ja kehittämisen tarpeisiin

Tapahtumassa kuultiin pääpuheenvuorojen lisäksi yrityspitchauksia, jotka tarjoavat osaltaan ratkaisuja yllä mainitun kaltaisiin tarpeisiin sotilaan suorituskyvyn seurannan ja kehittämisen näkökulmasta. Yrityspitchauksia kuultiin seuraavilta yrityksiltä: Nuanic, Wellpro Impact Solutions, Secapp, PALLO Ai2Ai ja Aistisiimes.

Suorituskyky-verkottamo toi onnistuneesti yhteen asiantuntijat, yritykset ja tutkijat, mahdollistaen merkityksellisen verkostoitumisen sekä tutkitun tiedon ja käytännön ratkaisujen jakamisen.

Jyväskylä tarjoaa vahvan osaamiskeskittymän sotilaan suorituskyvyn kehittämiseen. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ovat kansainvälisesti arvostettuja toimijoita ihmisen suorituskyvyn tutkimuksessa – osaamisessa, joka kytkeytyy suoraan myös sotilaan toimintakykyyn. Yhdessä Puolustusvoimien ja yritysten kanssa alue muodostaa ainutlaatuisen alustan, jossa tutkimus, käytäntö ja innovaatiot kohtaavat ja kehittyvät.

 Artikkeli on osa ekosysteemityötä, jota Jyväskylän kaupungin elinkeinopalvelut toteuttaa. Ekosysteemityötä tehdään julkisen rahoituksen tukemana ja Työ- ja elinkeinoministeriön ekosysteemisopimuksen puitteissa vuosina 2021–2027 yhdessä alueen korkeakoulujen ja muiden kehittäjätahojen kanssa. Rahoituksen myöntäjä on Keski-Suomen liitto (EAKR-rahoitus, Jyväskylän kasvu- ja innovaatioverkostot -hanke 2025–2027).