Puolustusalan kansallinen tilannekuva selviää tuoreesta raportista
Suomella on mahdollisuus vahvistaa kasvuaan puolustuksen, kaksikäyttöteknologioiden ja kokonaisturvallisuuden markkinoilla, mutta yritysten markkinoille pääsy vaatii selkeämpiä väyliä. Selvitystyö toteutettiin Innokaupunkien rahoituksella, ja projektin vetämisestä vastasi Jyväskylän kaupunki.
Euroopan puolustus- ja turvallisuusmarkkinat kasvavat lähivuosina voimakkaasti. Kysymys kuuluu, kuinka suuri osa kasvusta päätyy suomalaisille yrityksille. Innokaupunkien rahoittaman kansallisen selvityksen mukaan Suomessa on runsaasti osaamista, teknologiaa ja menestystarinoita, mutta pk-yritykset kokevat puolustus- ja kaksikäyttömarkkinoille pääsyn edelleen vaikeaksi.
Selvityksessä kartoitettiin puolustuksen, kaksikäyttöteknologioiden ja kokonaisturvallisuuden ekosysteemejä sekä yritysten kohtaamia kasvun esteitä. Tulosten perusteella puolustus- ja kaksikäyttöteollisuutta on syytä tarkastella Suomessa aiempaa laajemmin yhtenä kasvun veturina. Erityisesti kaksikäyttöteknologioissa Suomella on mahdollisuus vahvistaa asemaansa korkean teknologian maana. Kyse ei siis ole vain puolustuksesta, vaan myös teknologioista, jotka rakentavat yhtä aikaa turvallisempaa, kilpailukykyisempää ja tuottavampaa Suomea.
”Puhumme usein pelkästään puolustusteollisuudesta, mutta jos etsimme Suomelle uusia kasvun lähteitä, kaksikäyttöteknologiat ovat yksi ilmeisimmistä mahdollisuuksista. Samat innovaatiot voivat vahvistaa puolustuskykyä, mutta myös palvella terveydenhuoltoa, energiaverkkoja, teollisuutta ja viranomaisia. Juuri näin syntyy sekä turvallisuutta että talouskasvua. Innovoiva ja kasvava yhteiskunta on myös puolustamisen arvoinen yhteiskunta”, sanoo selvitystyöstä vastannut ohjelmapäällikkö Sanna Laakso Jyväskylän kaupungilta.
Kauppakamariverkoston kautta toteutettuun yrityskyselyyn vastasi 84 yritystä eri puolilta Suomea. Kiinnostus puolustus- ja kaksikäyttömarkkinoihin on laajaa, mutta keskeisiksi esteiksi nousivat oikeiden kontaktien puute, kumppanien löytämisen vaikeus, markkinan toimintalogiikan epäselvyys sekä rahoituksen ja riskinjaon pullonkaulat, ei niinkään tuoteosaamisen tai toimijoiden puute. Eri puolilla maata on rakennettu vahvoja yritysverkostoja, osaamiskeskittymiä ja kehittämisohjelmia.
”Uuteen markkinaan lähteminen on yritykselle aina merkittävä investointi. Jos haluamme vahvistaa kasvua ja markkinoille pääsyä, meidän pitää pystyä kokoamaan tätä kenttää nykyistä johdonmukaisemmin yhteen ja tarjoamaan nykyistä selkeämmät polut, verkostot ja tukirakenteet markkinoille pääsemiseksi”, sanoo ohjelmapäällikkö Sanna Laakso.
Selvitystyön aikana nousi esiin poikkeuksellisen vahva yhteinen tahtotila eri puolilta Suomea. Yritykset, korkeakoulut, kaupungit, kehitysyhtiöt, viranomaiset ja muut toimijat jakavat näkemyksen siitä, että Suomella on nykyistä suurempi mahdollisuus hyödyntää puolustuksen, kaksikäyttöteknologioiden ja kokonaisturvallisuuden markkinoiden kasvua. Samalla tunnistettiin laaja halu tehdä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että yhä useampi suomalainen yritys löytää tiensä kansainvälisiin arvoketjuihin, uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja kasvaville markkinoille.
”Tämän selvitystyön tekeminen oli meille poikkeuksellisen merkityksellistä ennen kaikkea siksi, että siinä kuultiin aidosti yritysten ja yrittäjien näkökulmaa. Samalla oli erittäin kiinnostavaa huomata, kuinka yksimielisiä eri puolilta Suomea mukana olleet toimijat olivat sekä työn tarpeellisuudesta että markkinan keskeisistä haasteista. Toivomme, että tämän pohjalta löytyy aidosti yhteinen malli, jolla Suomessa tehdään konkreettisia kasvua mahdollistavia toimenpiteitä”, sanoo Marika Mesimäki, Mesimäki Company Oy.
Selvityksen seuraava vaihe on tunnistettujen ratkaisujen vieminen käytäntöön. Tulosten pohjalta on valmisteltu valtakunnallisia toimenpiteitä, joilla yritysten kasvupolkuja selkeytetään, yhteistyötä tiivistetään ja olemassa olevia resursseja kohdennetaan nykyistä vaikuttavammin myös suurempiin kokonaisuuksiin.
”Suomella on osaamista, yrityksiä ja kehittämisverkostoja eri puolilla maata. Menestymisemme osana Euroopan teollista kehitystä ratkaisee se, kuinka hyvin pystymme kohdistamaan kehittämistä Naton ja Euroopan tuleviin suorituskykytarpeisiin sekä kokoamaan osaamisen vahvoiksi osaamiskokonaisuuksiksi. Kansainvälisillä markkinoilla haetaan kokonaisia suorituskykyjä ja ratkaisuja. Juuri tässä Suomella on mahdollisuus rakentaa itselleen nykyistä vahvempi asema”, Laakso kiteyttää.
Lisätietoja:
Loppuraportti Kansallinen tilannekuva ja yhteinen suunta
Sanna Laakso Ohjelmapäällikkö Puolustus- ja kaksikäyttöekosysteemi, ICT & kyberturvallisuus
Jyväskylän kaupunki +358 40 547 8299 sanna.laakso@jyvaskyla.fit