Mitä tiedämme tulevasta kilpailukykyrahastosta?

Osana heinäkuussa 2025 julkaistua monivuotista rahoituskehystä 2028–2034 koskevaa lainsäädäntöpakettia komissio esitti uuden kilpailukykyrahaston (ECF) perustamista. Lukuisat nykyiset EU-suorarahoitusohjelmat LIFE:sta Digitaaliseen Eurooppaan ja puolustusrahastoon olisivat yhdistymässä tähän uuteen rahastoon. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja resilienssiä strategisilla sektoreilla, yksinkertaistaa unionin rahoitus-ohjelmakenttää sekä luoda saumaton rahoituspolku perustutkimuksesta innovaatioiden käyttöönottoon ja markkinoille viemiseen.

Komission esityksessä yhteensä noin 450 miljardia euroa suunnataan kilpailukyvyn ja tutkimuksen tukemiseen. Tämä potti sisältää uuden kilpailukykyrahaston 234 miljardia euroa, Horisontti Eurooppa -ohjelman 175 miljardia sekä innovaatiorahaston 41 miljardia, joka allokoidaan puhtaalle siirtymälle ja teollisuuden vähähiilistämiselle. 

Kilpailukykyrahaston fokuksessa ovat strategiset teknologiat ja sektorit seuraavilla aloilla:

• Puhdas siirtymä ja teollisuuden hiilestä irtautuminen

  Asetusehdotuksessa mainitaan mm. energiatehokkuus, energiajärjestelmien digitalisaatio, energiaintensiivisen teollisuuden sähköistäminen, älykkäät liikenneratkaisut, nettonollateknologiat, kehittyneet materiaalit, kiertotalous, merten terveys, luontokadon pysäyttäminen, innovaatiot laivanrakennuksessa sekä ilmastoresilienssi.
  
  

• Terveys, bioteknologia, maatalous ja biotalous

  Muun muassa  terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen (esim. mielenterveys, autismi, sydän- ja verisuonitaudit, syöpä), terveysdata ja digitalisaatio, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen terveydenhuollossa, terveys- ja bioteknologioiden kehittäminen ja valmistus, biopohjaiset materiaalit, ruokaturva, metsätalous, kalastus ja vesiviljely.
  
  

• Digitaalinen johtajuus

  Digisektori koko laajuudessaan, mm. tekoäly, suurteholaskenta, kvanttiteknologiat, puolijohteet ja fotoniikka, robotiikka, 6G, pilviteknologiat, kyberturvallisuus, virtuaalimaailmat, digitaaliset kaksoset, kehittyneet digitaidot.
  
  

• Resilienssi, turvallisuus, puolustusteollisuus ja avaruus

  Muun muassa raaka-aineiden arvoketjujen vahvistaminen: kapasiteetin vahvistaminen raaka-aineiden etsinnässä, talteenotossa, jalostuksessa ja kierrätyksessä. Euroopan yhteistä etua koskevat puolustushankkeet: puolustushankinnat, sotilaallinen logistiikka, tuki innovatiivisille startup-, pk- ja scaleup-yrityksille, tutkimusyhteistyöhankkeet koskien uusia puolustustuotteita ja -teknologioita, avaruusjärjestelmät, satelliittipaikannus, -navigointi ja -ajoitus, kaukokartoitus, avaruusvalvonta: Maan läheiset objektit, avaruussäätapahtumat, laukaisujärjestelmät, kriittisen siviili-infrastruktuurin turvallisuus, rikollisuuden ja terrorismin torjunta, rajaturvallisuus. 

Kunkin neljän politiikkaikkunan sisällöt on säädösesityksessä määritelty hyvin laveasti, joten monenlainen tekeminen on niiden puitteissa mahdollista. Yleisesti ottaen nämä teemat myös sopivat hyvin yhteen Länsi-Suomen vahvuuksien kanssa. ECF:n ”työkalupakissa” on erilaisia välineitä avustuksista takauksiin, lainoihin, pääomasijoituksiin ja hankintoihin. 

Komission asetusesitys ei anna yksityiskohtaista vastausta siihen, miten rahastoa hallinnoidaan tai miten se käytännössä toimii. Ilmeisesti komission sisällä ECF:stä vastaavat yhdessä teollisuuspääosasto DG GROW ja tutkimuspääosasto DG RTD. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon. 

Asetusehdotuksen mukaan sidosryhmiä konsultoidaan prioriteetteja ja investointitarpeita asetettaessa sekä työohjelmia laadittaessa, ja tarkoitus on perustaa sidosryhmälautakunta, neuvoa-antavia lautakuntia sekä temaattisia alustoja. ECF:n painopisteisiin ja toimintaperiaatteisiin vaikuttamiseksi olisikin tärkeää saada myös länsisuomalaisia edustajia näihin uusiin elimiin.

Myöntämisperusteet?

ECF-asetusesityksessä todetaan, että myöntämiskriteerit (award criteria) määritellään työohjelmissa. Toisin on esimerkiksi Horisontti Eurooppa -ohjelman kohdalla: kriteerit (excellence, vaikuttavuus, implementaatio) määritellään jo asetuksessa, jolloin ne ovat etukäteen tiedossa ja niistä on vaikeampi poiketa, eikä keskustelua tarvitse käydä jokaisen työohjelman kohdalla. Tiedossa on jo nyt, että osa jäsenmaista, erityisesti nk. Widening-maat, kannattaa maantieteellisten kriteerien tai korvamerkintöjen tuomista myös kilpailullisiin rahoituksiin. Suomen näkökulmasta tällaiset korvamerkinnät eivät ole toivottavia, vaan rahoituksenjaon tulisi perustua laatuun ja ekselenssiin. Suomi onkin menestynyt Horisontti-rahoituksen kotiuttamisessa EU-keskiarvoa paremmin.   

Excellence-periaatteen puolustajien keskuudessa on noussut pieni huoli siitä, millä perusteilla kilpailukykyrahaston tukea tullaan jakamaan ja joudutaanko kriteereistä vääntämään jokaisen työohjelman kohdalla. Keskustelua käydään myös siitä, mahdollistaako ECF targetoidun tuen myöntämisen taloudellisesti tärkeiksi ja strategisiksi katsotuille hankkeille ilman kilpailullista hakuprosessia. 

Pienten toimijoiden osallistumismahdollisuudet?

Toinen keskeinen huolenaihe on se, kuinka hyvin pienemmät toimijat, esimerkiksi pk-yritykset, korkeakoulut tai kaupungit, pääsevät mukaan kilpailukykyrahaston hankkeisiin. Asetusesityksessä puhutaan kyllä kohdennetuista toimista pk-yrityksille, ja myös komissiosta on vakuuteltu, että pk-yrityksillä tulee olemaan keskeinen asema kilpailukykyrahastossa.

Asetusesityksessä mainitaan myös ”EU Tech frontrunners” eli teknologiaedelläkävijät – tässä inspiraatiota on ilmeisesti otettu Suomen veturimallista, jossa rakennetaan yritysvetoisia ekosysteemejä yhteistyössä muiden yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.  

Mahdollisuuksia voi lisäksi löytyä esityksessä mainitusta ”Single Market value chains builderista”, jossa ideana on vahvistaa unionin arvoketjuja integroimalla toimittajia, valmistajia ja innovoijia eri jäsenmaista sekä monipuolistamalla toimituslähteitä. 

Mitä seuraavaksi?

Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto tarkastelevat komission esitystä parhaillaan ja muodostavat siihen omat näkemyksensä. Viimeiset vaikuttamisen hetket ovat käsillä nyt ennen kuin neuvosto ja parlamentti lyövät lukkoon kantansa asetusesitykseen. 

Neuvoston puolella puheenjohtajamaa Kyproksen tavoitteena on saavuttaa jäsenmaiden kesken yhteisymmärrys ECF:stä ennen kesälomia. Parlamentissa muutosesityksiä pystyi tekemään 21. huhtikuuta asti. ITRE-valiokunta (teollisuus, tutkimus, energia) äänestänee raportöörien ECF-mietinnöstä syyskuun alkupuolella, ja parlamentin lopullinen kanta päätetään täysistuntoäänestyksessä näillä näkymin lokakuussa. Tämän jälkeen käynnistyvät kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välillä. 

Neuvoston kantojen lukkiutuessa aletaan nähdä jo vahvoja suuntaviivoja siitä, millaisessa toimintaympäristössä myös länsisuomalaiset toimijat tulevat jatkossa operoimaan. Sujuvalla tiedonkululla on keskeinen asema koko matkalla, jotta varmistetaan parhaat mahdolliset valmiudet uuteen.

Lisätiedot:

Mirva Männikkö
EU Policy Adviser
West Finland European Office
p. +32 472 19 70 60
mirva.mannikko@westfinland.be
www.wfeo.fi