Kangas kannustaa koko naapurustoa kierrättämään – “On tosi hyvä juttu, että muovinkierrätys hoituu omalla pihalla”
Jyväskylän Kangas on moderni asuinalue, joka on rakennettu tukemaan ympäristöä ja kiertotaloutta. Yksi Kankaan erityispiirteistä on alueellinen älyjätehuolto.
Kun heität välipalaksi haukatun omenan rangan biojätteeseen, siitä tehdään biokaasua, joka voi kuljettaa paikallisbussia, Linkkiä.
Aamupalalta muovinkeräykseen lajiteltu jogurttipurkki taas voi tulla tulevaisuudessa vastaan lähikaupassa – vaikka tiskiharjana!
Kierrätyksen avulla jätteistä voidaan jalostaa uusia materiaaleja ja energiaa hyötykäyttöön.
Jotta systeemi pelittää, tarvitaan kuitenkin yhä enemmän kierrättäjiä, jopa kokonaisia asuinalueita, jotka kannustavat siihen.
Yksi tällainen asuinalue on Jyväskylän Kangas. Kestävä kehitys on piirretty osaksi Kangasta jo kaavoitusvaiheessa.
“Kun Kangasta alettiin suunnitella, kysyimme paikallisilta, millainen olisi heidän unelmien kaupunginosa. Kestävän kehityksen teemat nousivat vahvasti esiin. Yhteiskunnan pitää mahdollistaa se, että kaupungissakin voi elää mahdollisimman ekologista elämää”, Jyväskylän Kankaan verkostopäällikkö Tanja Oksa sanoo.
Älykkäät jätepisteet arjen apureina
Jyväskylän Kankaan perustavoitteita ovat jätteen vähentäminen ja lajittelun parantaminen.
Näitä tavoitteita tukee Kankaan erityisyys: älyjätehuolto.
Taloyhtiöillä ei ole omia jätekatoksia, vaan kaikille kankaalaisille on yhteiset jätepisteet. Jätepisteet päivystävät talojen välissä komeina rivistöinä ja niistä löytyy jätejakeita sen seitsemän sorttia: paperi, kartonki, biojäte, metalli, lasi, sekajäte ja muovi.
Valtaosassa jäteastioista on älykäs sähkölukitus. Sen avulla voidaan kerätä dataa ja seurata jäteastioiden käyttöä. Tavoitteena on, että dataa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa arjen apuna.
“Haaveena on, että asukkaat voisivat seurata datan avulla omaa jätekäyttäytymistään. Ehkä tulevaisuudessa auloihin voitaisiin myös asentaa digitaaliset kartat, jotka näyttäisivät, mitkä jäteastiat ovat täynnä ja missä on vielä hyvin tilaa”, verkostopäällikkö Tanja Oksa avaa.
Kankaan älyjätehuolto on osa CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta, jossa on mukana muun muassa Suomen ympäristökeskus ja jota rahoittaa Euroopan komission LIFE-ohjelma.
Hankkeen punaisena lankana on valtakunnallisen jätesuunnitelman edistäminen, jätteen synnyn ehkäisy sekä kierrätyksen parantaminen.
Kierrättämisestä pitää tehdä uusi rutiini
Kankaalaisen Tarja Pienräihän, 44, keittiöstä löytyy astiat, pussit ja lokerot kaikille seitsemälle jätejakeelle. Kierrättäminen on ollut tapa jo lapsuudesta asti.
“Asuin lapsena maalla, jossa kaikki roskat kierrätettiin aina. Nyt kun ympäristön tila on huonontunut entisestään haluan tehdä parhaani, ettei ympäristö kuormittuisi liikaa”, Pienräihä sanoo.
Pienräihä on tyytyväinen Kankaan jätehuollon kierrätysmahdollisuuksiin, ainoastaan tekstiilijätteelle hän kaipaisi vielä omaa kierrätyslokeroa.
Hän ei koe kierrättämistä vaivalloiseksi – päinvastoin.
“Ennen vein muoviroskat erikseen Prisman kierrätyspisteelle, nyt se hoituu omalla pihalla. Se on tosi hyvä juttu. Suomessa kierrätys on edistynyttä ja järjestetään ihmisille helpoksi, mutta silti moni ei kierrätä. Tuntuu hurjalta, että esimerkiksi biojätteitä heitetään edelleen paljon sekajätteiden joukkoon.”
Monelle kinkkusiivun nakkaaminen sekajätteeseen on vain opittu tapa. Kierrättäminen pitäisikin omaksua arkeen uutena rutiinina. Pienräihä tietää, että parasta on, jos tavan oppii jo lapsena.
“Lajittelusta voi tehdä koko perheen yhteisen leikin, jossa opetellaan, mikä roska kuuluu mihinkin laariin.
Onneksi uusia tapoja voi oppia vanhempanakin. Se vaatii vain uudelleen optimoidun kädenojennuksen – sellaisen, joka siirtää jogurttipurkin muovinkierrätykseen ja omenanrangan biojätteeseen.
