Jyväskylän yliopiston DI-koulutuksessa kohtaavat ICT ja ihmistieteet
Jyväskylän yliopiston tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka soveltavat ICT-osaamista ihmistieteistä kumpuavien ongelmien ja tarpeiden ratkaisemiseen. Diplomi-insinöörien jääminen alueen yritysten palvelukseen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työelämäyhteistyötä.
Ensimmäiset DI-opiskelijat aloittavat opintonsa Jyväskylän yliopistossa vuoden päästä. IT-tiedekunnan dekaani Pasi Tyrväinen korostaa, että Jyväskylän yliopiston DI-opiskelijoilla tulee olemaan tarkasti määritelty valtakunnallinen osaamisprofiili, joka yhdistää ja tukee yliopiston tunnistettuja vahvuuksia, kuten ihmislähtöistä monitieteistä tutkimusta.
– Jyväskylän yliopistolla on ICT-alan DI-koulutusvastuu. Monialainen tutkimus ja koulutus tarjoaa myös opiskelijoille mahdollisuuden yhdistää ICT-osaaminen juuri itselle sopivaan substanssiin, oli se sitten esimerkiksi liikuntateknologiaa tai taloustieteitä, Tyrväinen sanoo.
Sivuaineet aikaisempaa isommassa roolissa
DI-koulutuksen rakenteen muodostaa kolme peruspilaria: tietotekninen osaaminen, josta syntyy kyky suunnitella, tuottaa ja vetää IT-järjestelmien kehitystä; omavalintaiset, itseä kiinnostavat ihmistieteet, joiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija erityisesti kyseisen alan toimintakulttuuriin ja tapaan ajatella ja puhua, sekä matemaattis-looginen johdonmukainen päättely, jolla kehitetään opiskelijan kykyä analysoida, jäsentää tarpeita ja toimia johdonmukaisesti esimerkiksi palveluiden tai tuotteiden kehitystyössä.
Tyrväisen mukaan DI-koulutus tulee poikkeamaan tietotekniikan opinnoista monella tapaa.
– Tietotekniikkaopintoihin verrattuna DI-koulutuksessa opiskellaan asioita monipuolisemmin. Tämä tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden keskittyä syventävissä opinnoissa erityisesti itseä kiinnostaviin sovellusalueisiin, hän kertoo.
– Pääaineopintoja myös supistetaan tietotekniikan osalta, jotta opintokokonaisuuteen saadaan mahdollisimman paljon tilaa sivuaineopinnoille. Sekä tekniikan kandidaatin että diplomi-insinöörin tutkinnoissa sivuaineiden osuus voi olla jopa kolmannes.
– Sivuaineiden osalta taas pyritään siihen, että painopiste on syventävissä opinnoissa. Neljäs ero on, että kemian, fysiikan ja mekaniikkapohjaisen ajattelun sijaan tässä painottuu matemaattis-looginen ongelmanratkaisukyky, Tyrväinen listaa.
Sivuaineina voi opiskella mm. liikunta- ja terveystieteitä, liiketoimintaa, aivotutkimusta, kognitiivisia neurotieteitä, oppimisen teknologiaa ja pedagogiikkaa, psykologiaa, kieliä ja viestintää, yhteiskuntatieteitä sekä taideaineita.
Myös IT-tiedekunnan dekaani Pasi Tyrväinen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori. Jokaisella diplomi-insinöörejä kouluttavalla taholla on oma teekkarilakkinsa, ja myös Jyväskylän yliopistolle suunnitellaan oma lakki.
Työelämäyhteistyöhön lisää tiivistystä
On melko varmaa, että työmarkkinoiden kysyntä ICT-taustaisille diplomi-insinööreille on valtakunnallisesti kova. Miten Jyväskylän seutu pärjää tässä kilpailussa?
Tyrväinen nostaa esimerkiksi Vaasan seudun. Siellä DI-opiskelijat saavat opintojen alkaessa itselleen kummiyrityksen, joka tarjoaa opiskelijalle vuosittaisen kesätyöpaikan, harjoittelupaikan ja jos hyvin käy, lopulta vakituisen työn.
– Ensimmäisen vuoden jälkeinen kesätyöpaikka on opiskelijoille usein kaikkein haastavin löytää. Jos yritykset kuitenkin haluavat osaavia asiantuntijoita, heidän kannattaisi panostaa nimenomaan tähän vaiheeseen, Tyrväinen sanoo.
Myös Business Jyväskylän elinkeinojohtaja Anne Sandelin on samoilla linjoilla.
– Pohdimme parhaillaan malleja, joilla saisimme kesätyöpaikkoja opintojen alkuvaiheessa oleville opiskelijoille. Kesätöiden lisäksi harjoittelupaikat ja opinnäytetyöt ovat parhaita keinoja löytää pysyvä työ ja juurruttaa osaajat Jyväskylän seudulle, hän pohtii.
– Alueen IT-yrityksissä on jo valmiiksi hyvät urakehitysmahdollisuudet mietittynä. Meidän pitää panostaa vielä enemmän siihen, että opiskelijat saavat kattavan käsityksen alueen työmahdollisuuksista, Sandelin pohtii.
Lahjoitusprofessuurilla täsmäosaamista elinkeinoelämän tarpeisiin
Yksi tapa täyttää alueellista osaamistarvetta tutkimuksen ja koulutuksen keinoin on viime vuosina yleistynyt yrityselämän tarjoama määräaikainen työelämäprofessuuri.
– Jyväskylän yliopistossa tuorein esimerkki on yhteistyössä Palloliiton kanssa valittu Suomen ensimmäinen “jalkapalloprofessori” Mihaly Szerovay, Tyrväinen sanoo.
Jos siis Jyväskylän seudun yrityksillä on toiveissa tietyn ICT-osa-alueen DI-osaajia, lahjoitusprofessuurilla vastaavantyyppinen koulutuksen kohdentaminen on mahdollista.
– Käytännössä yritys tai yritysryhmittymä miettii aiheen mihin halutaan panostaa ja antaa siihen viiden vuoden rahoituksen, Tyrväinen kiteyttää.
– Sitra tukee vastinrahallaan tammikuun alussa alkavaa kaksivuotista valtakunnallista yliopistojen varainhankintajaksoa, jonka kärkenä on täällä Jyväskylässä DI-koulutus.
Ilmakuva: Jyväskylän yliopisto. Pasi Tyrväisen kuva: Annukka Ollitervo
