Jyväskylä mukana rakentamassa eurooppalaista vetytaloutta

Jyväskylä on vahvasti mukana vetytaloudessa. Kevään ja alkukesän aikana kaupungissa on riittänyt vetyyn liittyvää säpinää, kun alan keskeiset toimijat kokoontuivat pohtimaan vetytalouden käytännön askelia.

Toukokuun lopulla järjestettiin Jyväskylän kaupungin aloitteesta Hydrogen Building Cities -tapahtuma. Siellä pureuduttiin siihen, miten suomalaiset kaupungit voisivat kiihdyttää vetytalouden kehitystä, erityisesti vetytankkausinfrastruktuurin osalta. Heti perään Cefmof-säätiö järjesti kaksipäiväisen Hydrogen Builders -tapahtuman, jossa keskusteltiin vedyn tuomista konkreettisista mahdollisuuksista.

Eurooppalainen yhteistyö vauhdittaa innovaatioita

Kansainvälistä painoarvoa tekemiseen saatiin kesällä 2026, kun Jyväskylän kaupunki liittyi virallisesti Hydrogen Europe -verkostoon. Tämä avaa ovia suoraan eurooppalaisen vetykehityksen ytimeen.

Euroopan tasolla vetyteknologioiden tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tukee Clean Hydrogen Partnership (viralliselta nimeltään Clean Hydrogen Joint Undertaking). Se on ainutlaatuinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jonka muodostavat kolme vahvaa jäsentä:

• Euroopan komissio
• Hydrogen Europe (edustaa vetyteollisuutta)
• Hydrogen Europe Research (edustaa tutkimusyhteisöä)

Tämän kolmikon yhteistyöllä varmistetaan, että rahoitus ja tutkimus kohtaavat teollisuuden todelliset tarpeet.

Teknologia on valmista, mutta miten on skaalautuvuuden laita?

Jyväskylän kaupunki vieraili maailman suurimmassa vetyalan ammattilaistapahtumassa, joka järjestetään keväisin Rotterdamissa. Vetykeskusteluissa nousi esiin selkeä viesti: teknologia itsessään on jo olemassa ja saavuttanut korkeimman valmiustason (TRL 9). Suurimmat kysymykset ja haasteet liittyvätkin nyt teollisen mittakaavan skaalaamiseen, laitteiden toimitusketjuihin ja investoreiden luottamukseen.

Suurista ja keskitetyistä tulevaisuuden visioista ollaan siirtymässä kohti paikallisuutta, modulaarisuutta ja heti toteutettavia ekosysteemejä. Esimerkiksi paikallinen biomassapotentiaali tarjoaa loistavia mahdollisuuksia modulaariseen vedyntuotantoon. Vaikka ydinlaitteet ovat teknisesti valmiita, teollisen mittakaavan ylösajossa liikutaan vielä TRL 6–8 -tasoilla ja monia ratkaisuja testataan ensi kertaa rajatussa ympäristössä (FOAK – First of a Kind).

Suomalaisesta osaamisesta saatiin myös hieno onnistuminen, kun Valmet ja Ren-Gas voittivat System Innovator of the Year -palkinnon.

Investointipäätöksiä hidastavat riskit ja epävarmuudet

Vaikka hankkeita on runsaasti investointipäätösvaiheessa (FID), päätöksenteko on usein hidasta. Sijoittajia ja rahoittajia mietityttävät regulaation ohella myös rahoitettavuusriskit. Teollisen mittakaavan laitteistoista on vielä vähän pitkäaikaista käyttökokemusta, mikä lisää taloudellista haavoittuvuutta. Todelliset, varmistetut tehtaat laadunvalvontoineen puuttuvat.

Lisäksi riskinä ovat kriittisten materiaalien saatavuus sekä laitteiden suorituskyvyn heikkeneminen ajan myötä. Puutteellinen huoltoinfrastruktuuri ja varaosien hidas saatavuus voivat pitkittää tuottolaskentaa. Myös todellisessa tuotantokapasiteetissa ja laadunvalvonnassa on epävarmuutta. EU:n RED 3 -direktiivi ja RFNBO-kriteerit (uusiutuvat tietyt muut kuin biologista alkuperää olevat polttoaineet) asettavat tiukat raamit toiminnalle.

Liikenteen infra rakentuu

Haasteista huolimatta pyörät pyörivät ja infrastruktuuri rakentuu parhaillaan Euroopan pääväylille. Raskaan liikenteen ja työkoneiden osalta tavoitteet on asetettu korkealle:

• Tankkausaika: alle 20 minuuttia.

• Hinta: alle 10 € / kg.

Esimerkiksi suuret solmukohdat, kuten Rotterdam Europort huhtikuussa 2027, näyttävät suuntaa tulevasta.

Jyväskylän aktiivisuus ja liittyminen Hydrogen Europe -verkostoon varmistavat, että Keski-Suomella on vahva jalansija ja aktiivinen rooli eurooppalaisen vetytalouden rakentamisessa.

Lisätiedot:

Hanna Rinta-Erkkilä
erityisasiantuntija, vety
p. +358 40 664 5996 
hanna.rinta-erkkila@jyvaskyla.fi 

Artikkeli on osa ekosysteemityötä, jota Jyväskylän kaupungin elinkeinopalvelut toteuttaa. Ekosysteemityötä tehdään julkisen rahoituksen tukemana ja Työ- ja elinkeinoministeriön ekosysteemisopimuksen puitteissa vuosina 2021–2027 yhdessä alueen korkeakoulujen ja muiden kehittäjätahojen kanssa.

Rahoituksen myöntäjä on Keski-Suomen liitto.