Siirry suoraan sisältöön

Elosen rekrytoinnissa ulkomaalaistaustaiset työnhakijat ovat samassa asemassa muiden kanssa

Hussein Al-Kaabi muutti Irakista Suomeen vuonna 2019 ja sai Eloselta työpaikan 2020. Hän valmistui äskettäin oppisopimuksella leipuri-kondiittoriksi Ammattiopisto Gradiasta.
Hussein Al-Kaabi muutti Irakista Suomeen vuonna 2019 ja sai Eloselta työpaikan 2020. Hän valmistui äskettäin oppisopimuksella leipuri-kondiittoriksi Ammattiopisto Gradiasta.

Työntekijän valinnassa ammattitaito ja soveltuvuus tehtävään ovat tärkeimpiä valintakriteereitä. Noin viidennes leipomokonserni Elosen työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia.

Elonen-konsernin Jämsän leipomossa työskentelevä irakilaislähtöinen Hussein Al-Kaabi (24) on tyytyväinen, sillä hän on vastikään valmistunut oppisopimuksella leipuri-kondiittoriksi Ammattiopisto Gradiasta. Al-Kaabi on työskennellyt Elosella elokuusta 2020 lähtien.

- Tällä hetkellä tehtäviini sisältyy pitsojen valmistusta ja pakkausta. Valmistamme joka päivä kymmeniä tuhansia pitsoja, Al-Kaabi kertoo.

Al-Kaabi muutti Irakista Suomeen vuonna 2019: ensin Vantaalle ja Eloselta työpaikan saatuaan Jämsään. Saavuttuaan Suomeen hän ehti muutamia kuukausia saada suomen kielen opetusta peruskoulussa. Sen jälkeen kielitaito on kohentunut omatoimisesti opiskellen. Myös leipuri-kondiittorin opintoihin sisältyi suomen kielen opetusta.

- Haluan edelleen parantaa kielitaitoani. Viihdyn Elosella hyvin, ja suomalaisten työkavereiden ansiosta kielitaitoni vahvistuu joka päivä, hän sanoo.

Elosen henkilöstöpäällikkö Hanna Kivimäki arvioi, että Elonen-konsernin noin 240 työntekijästä vajaa viidesosa on ulkomaalaistaustaisia.

Yrityksellä on pitkä tausta maahan muuttaneiden työllistäjänä. Kansallisuudet ovat vaihdelleet muuttoaaltojen mukaan, ja työntekijöitä on lähes kymmenestä eri lähtömaasta. Esimerkiksi Iranin ja Irakin Kurdistanin alueelta ensimmäiset suuremmat ryhmät saapuivat Suomeen 1990-luvun alussa.

- Viime vuosina on luonnollisesti korostunut ukrainalaisten osuus. Suomeen sietämättömiä oloja paenneille ihmisille tilanne on tietysti vaikea. Toisaalta maahan muuttaneiden ansiosta suomalaisten yritysten saatavilla on runsaasti osaajia erilaisiin tehtäviin, Kivimäki miettii.

Keskeistä on soveltuvuus alalle

Elosella on työntekijöiden rekrytoinnissa selkeä linja: kaikki työpaikkaa hakevat ovat tasa-arvoisessa asemassa riippumatta etnisestä taustasta.

KAKKOSKUVA_Elonen_Hanna Kivimäki2_IMG_6173Henkilöstöpäällikkö Hanna Kivimäki arvioi, että Elonen-konsernin noin 240 työntekijästä viidesosa on ulkomaalaistaustaisia. 

- Meille tulee verkon kautta runsaasti avoimia työpaikkahakemuksia, joita käyn läpi ja ryhmittelen hakijan osaamisen pohjalta.

Tuotannon esihenkilöt kääntyvät Kivimäen puoleen, kun tiettyyn tehtävään tarvitaan uusia työntekijöitä.

- Esittelen tuotannon esihenkilöille hakijoita, joiden osaaminen voisi sopia parhaiten tehtävään. Valitsemme hakemusten perusteella soveltuvimmat haastatteluihin.

Kivimäki painottaa, että keskeistä uuden työntekijän valinnassa on hakijan soveltuvuus alalle. Leipomo- tai elintarvikealan koulutus tai alan työkokemus ovat eduksi.

- Esimerkiksi ukrainalaisten hakijoiden joukossa on ollut useita alan ammattilaisia, jotka ovat kotimaassaan toimineet leipomo- tai elintarvikealalla. Se on vahva etu hakutilanteessa.

Avoimien hakemusten lisäksi työntekijöitä rekrytoidaan julkisilla hakuilmoituksilla muun muassa Duunitorissa. Yhteistyötä tehdään myös kuntien kanssa.

- Jokin aika sitten palkkasimme Alavuden tuotantolaitoksellemme uusia työntekijöitä Alavuden kaupungin maahanmuuttokoordinaattorin avulla, Kivimäki kertoo.

Työhön liittyvät ohjeet annetaan suomeksi

Työhaastatteluiden yhteydessä Elosella halutaan ammattiosaamisen lisäksi selvittää hakijan oppimiskykyä ja motivaatiota. Ulkomaalaistaustaisten osalta esille nostetaan myös suomen kielen taito.

- Työkieli meillä on suomi. Yleensä jo se, että haastattelutilanne hoituu suomeksi, on merkki riittävästä kielitaidosta. Pidämme hyvänä myös sitä, jos hakija on suomen kielen kurssilla tai muutoin osoittaa kiinnostusta kehittää kielitaitoaan, Kivimäki tarkentaa.

Kivimäki sanoo ymmärtävänsä sen, että muutama kuukausi sitten Suomeen muuttanut työnhakija ei vielä kovin hyvin hallitse kieltä. Hän on käytännössä huomannut, että halu oppia kieltä vaihtelee. Joillekin riittää välttävä kielitaito, jolla arjen asiat hoituvat, toiset haluavat ottaa kielen haltuun perusteellisemmin.

- Maahanmuuttajilla on paljon saman kansallisuuden yhteisöjä, joissa kotikieli säilyy vahvana. Usein vasta perheiden lapset pääsevät syvemmin sisälle suomen kieleen, Kivimäki miettii.

Kielitaito ja uuden työntekijän perehdytys tehtävään ovat tärkeässä roolissa tuoteturvallisuuden vuoksi.

- Teemme kaikkemme sen eteen, että työntekijä ymmärtää työtehtäviinsä liittyvät ohjeet. Alkuvaiheessa voimme käyttää työntekijän äidinkielelle käännettyä ohjeistusta, jotta ymmärrys tehtäviin hahmottuu.

Uusi työntekijä ei työskentele koskaan yksin, vaan kokeneemmat työntekijät seuraavat käytännön tilanteissa osaamisen kehittymistä. Esihenkilöt vastaavat kokonaisuudessaan perehdytyksestä.

Monikulttuurisuus on suuri voimavara

Kivimäki korostaa sitä, että yritysten tavoitteena on menestyvä liiketoiminta. Tavoite kannattavasta liiketoiminnasta ei kuitenkaan estä syntymästä hyvinvoivia työyhteisöjä. Kivimäki näkee monikulttuurisuuden suurena voimavarana.

- Me toisinaan unohdamme sen, että ihmiset ovat kautta aikojen liikkuneet maantieteellisesti. Maahan muuttaneet ovat tärkeä voimavara työvoiman riittävyyden kannalta pitkällä aikajänteellä, kun syntyvyys ennusteiden mukaan pysyy alhaisena.

Kivimäki näkee myös, että suvaitsevaisuus työpaikoilla on lisääntynyt vuosi vuodelta.

- Myönteinen asennoituminen maahanmuuttoon helpottaa uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön, työpaikka puolestaan auttaa integroitumaan myös pienille paikkakunnille. Meillä on tiukka linja rasististen ilmiöiden suhteen: jos sellaisia esiintyisi, niihin puututtaisiin välittömästi.

Elosella kokemukset ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä ovat olleet valtaosin myönteisiä ja monen työntekijän teini-ikäiset lapsetkin ovat päässeet kesätyöntekijöinä osaksi Elosen työyhteisöä.

Elosen esihenkilöt olivat mukana KOHTAUTUS-projektin tarjoamassa valmennuksessa, jossa painopisteenä oli monikulttuurisen työyhteisön johtaminen.

- Kansainvälisyyteen liittyvän osaamisen kehittäminen on tärkeää. Olennaista on, että esihenkilöillä on kyky kohdata erilaisista kulttuureista ja kieliympäristöistä Suomeen kotoutuvia ihmisiä.

Tutustu etsitalentti.fi-verkkosivuun, jonne on koottu yhteen tietoa ja palveluja, jotka helpottavat arkea monikulttuurisissa työyhteisöissä. 

Tutustu muihin artikkeleihin