Arjessa tärkeintä on yhteinen aika
Matalammat asumiskustannukset, lyhyet etäisyydet vai luonnonläheisyys? Paluumuuttoa harkitsevalle lapsiperheelle Jyväskylässä toteutuu moni tärkeä elämää helpottava seikka. Useimmille perheille arvokkainta on kuitenkin hyvä ajanhallinta, joka mahdollistaa enemmän yhteistä aikaa.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Anna Rönkä on tutkinut paljon työn ja perheen yhteensovittamista. Hänen mukaansa monessa lapsiperheessä painitaan tutun kombon kanssa: miten tasapainottaa työ, vanhemmuus ja vielä parisuhde niin, että aika riittäisi kaikkeen.
– Moni vanhempi ajattelee paljon lasten hyvinvointia ja haluaa panostaa hyvään vanhemmuuteen. Jopa siinä määrin, että se aiheuttaa kovia suorituspaineita.
– Jos tavoitteena on olla samaan aikaan lähes täydellinen tai vähintään hyvä työntekijä, taakka käy raskaaksi, Rönkä sanoo.
Lapsiperheiden arki vaihtelee riippuen siitä, eletäänkö vauvavaihetta vai myöhäisiä teinivuosia. Yhteistä perheille on tasapainon hakeminen ja arjen sujuvuus.
– Perheen yhteinen aika on heille erityisen arvokasta. Rauhallista, kiireetöntä aikaa ja tasapainoa pyritään löytämään paitsi viikonlopuista myös arki-illoista, Rönkä kertoo.
Eri aloilla erilaiset arjen haasteet
Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteista keskustellaan usein aika yleisellä tasolla. Rönkä korostaa, että todellisuudessa haasteet riippuvat paljon siitä, millaista työtä vanhemmat tekevät.
– Asiantuntijaroolissa bisnesmaailmassa työskentelevän arki on hyvin erilaista kuin yrittäjän, freelancerin tai vuorotyötä hoito- tai kaupan alalla tekevän, hän sanoo.
– Asiantuntijatyö on hyvin vaativaa ja intensiivistä. Moni kokee, että hänen on oltava saatavilla koko ajan. Vaikka olisi hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin, rajojen asettaminen työn ja perheen ja muun elämän välille voi olla haastavaa, Rönkä kuvailee.
Kaupan tai hoitoalalla taas epätyypilliset työajat ja ennakoimaton työ tuovat lapsiperheeseen haasteita.
– Miten sovitat lasten hoitoajat, harrastukset ja vaikkapa pienten koululaisten iltapäivät vuorotyön aikatauluihin, Rönkä listaa.
Työpäivän pituus ratkaisee monta asiaa
Erilaisista perhetilanteista ja -vaiheista huolimatta yksi teema ennustaa kautta linjan arjen sujuvuutta.
– Työpäivän pituus on avainkohta. Suomessa on jo varsin vahva kahdeksan tunnin työaikanormi, Rönkä kertoo.
Käytännössä asia ei ole aina niin yksinkertainen.
– Koulutetuille keskiluokkaisille työkeskeisyys on iso haaste. Kun halutaan panostaa ja sitoutua työhön tunnollisesti ja toimitaan lisäksi usein globaalissa työympäristössä, työpäivän pituus kasvaa, ja aika on pois perheeltä, Rönkä kuvailee.
Mikkelistä kotoisin oleva Anna Rönkä on itse asunut Jyväskylässä jo 38 vuotta.
– Sisarukseni lähtivät opiskelemaan Helsinkiin, mutta minä halusin arjen, jossa voin kävellä paikasta toiseen ja asua lähellä luontoa. Olen nauttinut siitä, ettei ole tarvinnut viettää elämää ruuhkabussissa istuen, hän nauraa.
Arjen ajallinen hallittavuus syntyy useammasta tekijästä, kuten lapsiperheille suunnatuista lähipalveluista, perheen työnjaosta sekä työpaikan perhemyönteisyydestä.
– Kun esimerkiksi koulu, päivähoito, terveydenhoito tai harrastukset ovat lähellä, vanhemmat pystyvät toimimaan paremmin tiiminä. Vanhempien yhteispeli on myös aika lailla avaintekijä, joka pitää saada toimimaan, hän korostaa.
– Moni perhe arvostaa, jos lapsen hoitopäivä ei veny kauhean pitkäksi. Tämä onnistuu, kun päivähoito on lähellä eikä työmatka ole pitkä, Rönkä sanoo.
Moni lapsiperheille tärkeä asia toteutuu Jyväskylässä
Lyhyet etäisyydet ja arjen sujuvuus ovat luonnonläheisyyden lisäksi asioita, joita useimmat paluumuuttajat pitävät Jyväskylän vahvuuksina. Omistusasuntoa suunnittelevien mielessä Jyväskylän asuinkustannukset ovat keskimäärin edullisemmat esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna.
Lue lisää: Paluumuutto Jyväskylään – sitten joskus vai kenties juuri nyt?
Lue lisää: Comeback Jyväskylään
Lapsiperheiden näkökulmasta Jyväskylässä panostetaan lähialueiden lisäksi myös keskustan alueen palveluihin. Esimerkiksi Cygnaeuksen koulurakennus peruskorjataan ja tontille nousee myös uusi päiväkotikoulu. Jyväskylässä kehitetään määrätietoisesti Suomen mittakaavassa kunnianhimoista lähiliikuntapaikkaohjelmaa.
Rönkä nostaa Jyväskylän yhdeksi erityispiirteeksi yliopiston ja Jamkin vahvan vaikutuksen, mikä näkyy palvelujen laadukkuutena ja aktiivisena kehittämistyönä.
– Täällä tutkitaan paljon lasten ja perheiden hyvinvointia. Yhteistyö kentän toimijoiden kesken on tiivistä, Rönkä kiittelee.
Mietitkö paluumuuttoa Jyväskylään? Katso tietopaketti Jyväskylään muuttaville.
Teksti: Annukka Ollitervo
Anna Röngän kuva: Petteri Kivimäki