OECD:n analyysin tulokset Jyväskylän kiertotalouden tilasta

Talousjärjestö OECD:n laatima raportti Jyväskylän kiertotalouden tilasta ja ohjaustavoista suhteessa eurooppalaisiin verrokkikaupunkeihin on julkaistu.

Olemme onnistuneet edistämään kiertotaloutta eri aloilla ja rakentaneet hyvää yhteistyötä sidosryhmien kanssa. OECD:n raportti tuo esille hyviä suosituksia eteenpäin. Tarvitsemme esimerkiksi enemmän kaupunkitasoista dataa ja vakiintuneempia toimintatapoja kiertotalouden edistämiseksi, totesi kaupunginjohtaja Timo Koivisto raportin julkistamistilaisuudessa Pariisissa 15.4.2025.

Jyväskylä luontoläheinen edelläkävijä kiertotalouden edistämisessä

Raportista käy ilmi Jyväskylän pitkäjänteinen työ kiertotalouden edistämisessä. Jyväskylän kaupunki on ollut edelläkävijä biojätteen erottelussa vuodesta 1996 lähtien, ja se on ottanut käyttöön pakollisen keräyksen vuosikymmeniä ennen kansallisia vaatimuksia.

Lisäksi raportissa korostuu Jyväskylän luontoläheisyys ja vahva luonnonsuojeluidentiteetti. Raportti huomioi Jyväskylän kansallista tasoa paremman edistymisen CO₂-päästöjen vähentämisessä sekä jätteen vähentämisessä ja kierrätysasteissa.

OECD arvioi Jyväskylän kiertotalouden tilaa 12 dimensiolla. Jyväskylän vahvuuksia ovat sidosryhmäyhteistyö ja laajasti eri osa-alueilla tapahtuva kiertotalouden edistäminen. Haasteita Jyväskylässä ovat tietoisuus ja läpinäkyvyys sekä data ja arviointi.

Kokeiluista kohti pysyvämpää kiertotalouden toimintatapaa

Jyväskylässä kiertotaloutta edistää Resurssiviisas Jyväskylä 2040-ohjelma, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä strateginen toimenpideohjelma. OECD:n raportti tuo esille suosituksia ja ehdotuksia vauhdittaa kiertotaloutta.

Raportin mukaan Jyväskylä on edistynyt merkittävästi kiertotalousratkaisujen kokeilussa, mutta hankkeet ovat jääneet erillisiksi, keskittyen sektorikohtaisiin tai paikallisiin ratkaisuihin. Myös yleinen tietoisuus kiertotaloudesta liittyy lähinnä toteutettuihin kokeiluihin.

Raportti nostaa esille, että Jyväskylästä puuttuu toimintatapa onnistuneiden pilottihankkeiden skaalaamiseksi. Lisäksi raportti suosittelee, että Ympäristöministeriön kiertotalouden Green Deal tulisi ottaa perustavanlaatuiseksi osaksi kaupunkistrategian ja resurssiviisaan Jyväskylän ohjelman tulevaa uudistusta.

Raportti tuo esille, että Jyväskylässä on vahva innovaatioekosysteemi, jossa yliopistot, tutkimuskeskukset ja startupit edistävät kiertotalousaloitteita, mutta tutkimuslähtöiset innovaatiot ja yrittäjyystoimet eivät ole systemaattisesti integroituneet kaupunkitason suunnitteluun. Lisäksi raportti arvioi, että kiertotalousinnovaatioille ei ole riittävästi kannustimia.

Muita raportissa tunnistettuja haasteita ovat tehokkaan yksikköjen välisen koordinoinnin puute kaupunkiorganisaatiossa, mikä johtaa eristyneisiin ponnisteluihin kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportti tuo myös esille, että kiertotalouden edistämiseen ei ole kaupunkiorganisaatiossa osoitettu erityistä budjettia. Sen sijaan rahoitus kiertotaloushankkeille saadaan usein ulkoisista EU-ohjelmista. Sääntelyvälineet, kuten julkiset hankinnat, eivät tehokkaasti edistä kiertotalousmarkkinoita.

Ympäristö- ja kulutustietojen puutteet rajoittavat kattavia kiertotalouden arviointeja

Raportti tuo esille erityisesti seurantatietoon liittyviä haasteita. Vaikka kansallisella ja alueellisella tasolla lisätietolähteet, esim. Ylva ja Materiaalitori, täydentävät kaupungin seurantatoimia, puuttuu kaupunkitasolla olennaisia mittareita esim. materiaalikulutukseen ja kiertokäyttöasteeseen, jotka antaisivat selkeämmän kuvan siitä, miten Jyväskylä siirtyy tehokkaasti kiertotalouteen.

Raportin mukaan Jyväskylässä resurssiviisauden, kiertotalouden ja kestävyyden käsitteiden välillä on epäselvyyttä. Vaikka resurssiviisauden lähestymistapa on integroitu kaupungin hallinnolliseen kulttuuriin, se on edelleen tuntematon laajemmalle yleisölle.

Jyväskylän mahdollisuudet ja keinot edistää materiaalikulutuksen vähentämistä

Raportin mukaan Jyväskylällä on ainutlaatuinen mahdollisuus johtaa kiertotalouden systeemistä muutosta hyödyntämällä mm. opiskelijaväestöä, vahvaa yrityskenttää ja startup-kulttuuria sekä monipuolista innovaatioympäristöä.

Lisäksi raportti listaa käytännön keinoja materiaalikulutuksen vähentämiseksi ja tuotteiden elinkaaren pidentämiseksi esimerkiksi tukemalla ja ottamalla käyttöön yhteiskäyttötiloja, yhteisiä varastotiloja ja työkalukirjastoja, yhteisölähtöisiä korjauskahviloita ja uudelleenkäyttökeskuksia. Lisäksi raportti suosittelee tukemaan liiketoiminmahdollisuuksia, jotka pidentävät tuotteiden elinkaarta, esim. yrityksiä, jotka tuottavat huolto-, kunnostus- ja jälkimarkkinapalveluja.

Raportti kannustaa selvittämään kiertotalouden ravinteiden talteenottojärjestelmää, kaupunginlaajuista ruokajätteen talteenottojärjestelmää ja biomassan vaihtopalvelua sekä laajentamaan kaupunki- ja esikaupunkiviljelyä sekä vahvistamaan edelleen hulevesijärjestelmää.

Tutkimus perustuu haastatteluihin ja tietoaineistoon

Tutkimus analysoi seudun kiertotalouden nykytilaa sekä antaa suosituksia, jotka nopeuttavat kiertotalouteen siirtymistä Jyväskylän. OECD:n edustajat haastattelivat Jyväskylässä syyskuussa 2024 yli viittäkymmentä seudun yritysten, yhdistysten ja julkisorganisaatioiden edustajaa. Tutkimukseen sisältyi lisäksi kattava tietoaineiston ja taustaselvityksen kokoaminen. Suomessa selvitykseen osallistui myös Ympäristöministeriö.

Vastaava selvitys on tehty lisäksi myös Zuid Hollandissa Alankomaissa, Strasbourgissa Ranskassa, Møressa ja Romsdalissa Norjassa, Berliinissä Saksassa, Comunitat Valencianassa Espanjassa, Matosinhossa Portugalissa, Keski-Macedoniassa Kreikassa, Sofiassa Bulgariassa sekä Länsi-Irlannissa.

OECD:n toteuttama tutkimus on osa Euroopan komission Circular Cities & Regions Initiative (CCRI) -aloitetta, johon Jyväskylä haki mukaan 2022.

Raportti löytyy OECD:n verkkosivuilta: The Circular Economy in Jyväskylä, Finland

Lisätietoja:

Jyväskylän kaupunki:
Outi Manninen, ympäristöasiantuntija, p. +358 40 5653066
Timo Harju, ohjelmapäällikkö, p. +358 50 5959198
Timi Tiira, projektipäällikkö, p. +358 40 5536697

OECD:
Oriana ROMANO, PhD, Head of Unit, Water Governance, Blue and Circular Economy, Cities, Urban Policies, and Sustainable Development Division, Centre for Entrepreneurship, SMEs, Regions, office: +33 1 45 24 7686, oriana.romano[at]oecd.org

Kuva: kaupunginjohtaja Timo Koivisto puhumassa raportin julkistamistilaisuudesta Pariisissa 15.4.2025 OECD Urban Days -tapahtumassa. Kuvaaja: Adrien Personne

Lue lisää: https://elinkeinopalvelut.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/oecd