Muutosturvapalvelu siirtyi vuoden alussa Jyväskylän kaupungille – apua ja tukea Jyväskylän ja Muuramen yrityksille muutostilanteissa

Vähintään 20 työntekijää työllistävillä yrityksillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä työvoimaviranomaisen kanssa, kun ne joutuvat suunnittelemaan esimerkiksi irtisanomisia tai lomautuksia. Jyväskylän kaupungin muutosturvapalvelu on suunnattu Jyväskylän ja Muuramen alueen yrityksille.

Tämän vuoden alussa Suomessa toteutettiin mittava hallintouudistus, kun valtion työ- ja elinkeinotoimistot lakkautettiin, ja julkiset työvoimapalvelut siirtyivät osaksi kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Suomen perustettiin 45 työllisyysaluetta, joista Keski-Suomessa toimii kolme: Jyväskylä-Muurame työllisyysalue sekä pohjoisen ja eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueet.

- Uudistuksen tarkoituksena on tuoda työnhakuun liittyvät palvelut lähelle kuntalaisia. Yritykset saavat nyt kunnista myös ne rekrytointiin ja kasvuun liittyvät palvelut, joita te-toimistot aikaisemmin tarjosivat. Palvelut ovat maksuttomia, kertoo asiantuntija Katja Urrila Jyväskylän kaupungin elinkeinopalveluista.

Urrila on keskittynyt työssään moniulotteiseen muutosturvaan, jossa hänen roolinsa on ohjata ja tukea yrityksen muutostilanteissa sekä työnantajia että työntekijöitä.

Työnantajan on ilmoitettava työvoimaviranomaiselle muutosneuvottelujen alkamisesta, jos yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Usein muutosturvaprosessi työvoimaviranomaisen kanssa lähtee käyntiin, kun yritys lähettää muutosneuvotteluesityksen sähköpostilla elinkeinopalveluihin. Jyväskylä-Muurame työllisyysalueella ilmoituksen voi lähettää osoitteeseen muutosturva@jyvaskyla.fi.

- Muutosneuvottelut käydään yrityksen harkitessa liiketaloudellisia toimia, jotka toteutuessaan muuttavat yhden tai useamman työntekijän asemaa. Tavallisesti kyse on lomautuksista tai irtisanomisista, joiden taustana ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt, Urrila tiivistää.

Muutostilannetta säätelevät useat lait, jotka työnantajan on otettava huomioon. Velvoite neuvotteluihin lähtee yhteistoimintalaista. Yrityksissä käytetään nykyään termiä muutosneuvottelut, julkisen sektorin organisaatioissa vastaavassa tilanteessa puhutaan yhteistoiminta- eli yt-neuvotteluista.

- Työnantajien oletetaan tietävän, millaisia velvollisuuksia lainsäädäntö niille asettaa muutostilanteissa. Minuun voi ottaa yhteyttä, jos muutosneuvottelut eivät ole tuttu asia. Olen mielelläni yrittäjän apuna ja käyn hänen kanssaan tarvittaessa läpi, kuinka prosessissa edetään.

Katja Urrila, Jyväskylän kaupungin elinkeinopalveluiden asiantuntija, tarjoaa tukea ja ohjausta yrityksille muutostilanteissa.

Yritys, joka lomauttaa tai irtisanoo ensimmäistä kertaa, ei välttämättä tiedä, mitä muutosturvaprosessi pitää sisällään ja kuinka tilanne hoidetaan mahdollisimman hyvin kaikkia osapuolia kunnioittaen. Jo yhtä työntekijää koskevat muutokset voivat edellyttää muutosneuvotteluja.

Selvät askelmerkit ohjaavat eteenpäin

Yhteistoimintalain piirissä olevan yrityksen on tehtävä neuvotteluesitys kirjallisesti Jyväskylän kaupungin yrityspalveluille viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa. Yrityksen koko vaikuttaa neuvotteluiden kestoon – se voi olla kaksi tai kuusi viikkoa.

- Jo tässä vaiheessa voin tarjota yritykselle tietoa muutosturvapalveluista ja vastata kysymyksiin, Urrila sanoo.

Jos neuvottelujen tuloksena päätetään irtisanoa vähintään 10 työntekijää, yrityksellä on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa siitä työvoimaviranomaiselle – nykyään siis Jyväskylän kaupungille.

- Muissakin tapauksissa toivon, että yritykset kertovat neuvottelujen lopputuloksesta meille. Siinä vaiheessa tarjoan yrityksille mahdollisuutta infoon, jossa kerrotaan lomautettaville ja irtisanottaville tarjolla olevista julkisista työvoimapalveluista.

Urrila näkee, että tietoa mahdollisuuksista uuteen työhön tai koulutukseen on parasta tarjota työntekijöille siinä vaiheessa, kun neuvottelut ovat päättyneet.

- Silloin ihmiset yleensä haluavat aktiivisesti miettiä tulevaisuuttaan varsinkin, jos edessä on työpaikan menetys. Muutosturvaan liittyy erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia niin työnantajalle kuin työntekijälle.

Syksy 2024 oli Urrilan mukaan monissa yrityksissä taloudellisesti haastava, mutta vuoden 2025 alkupuolella kansantaloudessa alkoi näkyä merkkejä paremmasta. Muutosturva-asiantuntija auttaa myös myönteisissä muutostilanteissa - esimerkiksi uusia työntekijöitä rekrytoitaessa.

Suurin osa yrityksistä hoitaa tilanteet hyvin

Katja Urrila sanoo, että muutostilanteet yrityksissä ovat aina erilaisia. Ne ovat usein raskaita tilanteita sekä työnantajille että työntekijöille, koska yritykset eivät lähde lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään ilman pakottavia syitä. Joissakin yrityksissä muutosneuvottelut toistuvat usein esimerkiksi liiketoiminnan syklisyyden vuoksi. Toisinaan tilanne on ainutkertainen molemmille osapuolille.

- Yritykset haluavat hoitaa muutostilanteet asiallisesti ja vastuullisesti. Usein halutaan tehdä enemmän kuin laki edellyttää. Kun muutostilanne on viety läpi avoimesti tiedottaen, tukea antaen ja lakeja noudattaen, se vaikuttaa positiivisesti työnantajamielikuvaan. Suhdanteiden muututtua työntekijöiden rekrytointi on helpompaa ja yritykseen jäävät työntekijät voivat luottaa työnantajaansa jatkossakin, Urrila toteaa.

Tärkeintä on, että muutostilanteessa työntekijät saavat työnhakunsa voimaan mahdollisimman nopeasti ja oikeaan aikaan. Työnhakijaksi ilmoittautuminen on myös edellytys työttömyysturvalle.

- Voi olla, että irtisanottava työntekijä ei ole ollut työnhakijana pariin vuosikymmeneen. Sinä aikana palveluiden käytännöt ovat muuttuneet. Työnhakijaksi ilmoittaudutaan tänä päivänä verkossa, minkä jälkeen haastattelemme häntä ja mietimme yhdessä jatkotoimenpiteitä.

Urrila muistuttaa, että tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanotulla 55 vuotta täyttäneellä voi olla oikeus laajennettuun muutosturvaan, mikäli hän on ollut vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa.

- Siihen sisältyy esimerkiksi kuukauden palkkaa vastaava muutosturvaraha.

Urrila toimittaa heti muutosilmoituksen saatuaan neuvotteluiden osapuolille ohjeet, joiden pohjalta kaikki tietävät tulevat askelmerkit lomautus- tai irtisanomistilanteissa. Miten pitkään työterveyshuolto on voimassa? Miten niin sanottua työllistymisvapaata voi käyttää? Milloin työnantaja järjestää työllistymistä edistävää koulutusta? Miten pitkään työnantajalla säilyy takaisinottovelvoite?

Tavoitteena on varmistaa työntekijän sujuva siirtyminen muutoksesta eteenpäin - työstä työhön. Jokaisen ihmisen elämäntilannetta on käsiteltävä yksilöllisesti.

- Taitekohdassa ihminen usein herää miettimään, mitä muuta työtä hän voisi tehdä tulevaisuudessa vai voisiko hän kenties kouluttautua uuteen ammattiin. Olemme apuna kannustamassa eteenpäin. Itse näen, että muutostilanne voi olla myös mahdollisuus. Tarvittaessa meidän ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelumme auttaa tulevaisuuden suuntaviittojen kartoittamisessa.

Aiheesta lisää:

• Yritys- ja työnantajapalvelut tavoitat numerosta 014 569 1332 arkisin klo 9–16.15. Voit myös jättää yhteystietosi, niin otamme sinuun pian yhteyttä. Sähköpostia muutosturvaan liittyen voit lähettää osoitteeseen muutosturva@jyvaskyla.fi. Voit olla myös suoraan yhteydessä muutosturvapalveluista vastaavaan asiantuntijaan: Katja Urrila p. +358 40 560 2274, katja.urrila@jyvaskyla.fi.
• Lisätietoja muutosturvasta elinkeinopalveluiden verkkosivuilta.
• Lisätietoja työllisyyspalveluista löydät kaupungin verkkosivuilta.

Teksti: Timo Sillanpää