14.06.2024

Menestyvän verkoston rakentaminen on marathon

Miten rakennetaan kukoistava verkosto, jonka yrityksissä syntyy kasvua, uusia innovaatioita ja osaamista? Henri Kuuslan, Mika Konun ja Patrik Loukon mukaan avainasioita ovat pitkäjänteisyys sekä yhteiset tavoitteet ja missio. Alati elävä ja kasvava verkosto vaatii myös johtamista ja fasilitointia. Ilman sitä sitoutuminen yhteiseen missioon voi alkaa hiipua.

Henri Kuuslalla, Mika Konulla ja Patrik Loukolla on yhteinen viesti päättäjille: yhteiskunnan sitoutuminen start-up-toimintaan tulisi olla nykyistä pitkäjänteisempää.
– Startupeista syntyvät kuitenkin ne tulevat pörssiyhtiöt, jotka tuovat työpaikkoja ja verotuloja. Pitkäjänteisyys maksaa lopulta itsensä takaisin, huomauttaa Unifund Jyväskylän toimitusjohtaja Patrik Louko.

“Varhaisen vaiheen investoinnit ovat kriittisiä Suomen taloudelle”

Louko edustaa Suomessa poikkeuksellista organisaatiota: Unifund Jyväskylä on Jyväskylän yliopiston omistama sijoitusyhtiö, joka sijoittaa varhaisen vaiheen yrityksiin, joiden liiketoiminta perustuu yliopiston tutkimuksen tai osaamisen hyödyntämiseen.
– Sen sijaan että sijoittaisimme rahat esimerkiksi ulkomaisiin rahastoihin, haluamme Jyväskylässä tehdä vastuullisia ja vaikuttavia sijoituksia, jotka mahdollisimman hyvin luovat Suomeen työpaikkoja, Louko taustoittaa.
– Konkreettisella tasolla tuomme ihmisiä, innovaatioita ja kumppaneita yhteen. Autamme yliopistolähtöisiä yrityksiä viemään innovaationsa maailmalle.

Loukon mukaan varhaisen vaiheen investoinnit ovat Suomen talouden kannalta kriittisiä, koska käytännössä kaikki uudet työpaikat syntyvät innovatiivisissa kasvuyhtiöissä. Siksi investointeja pitäisi tehdä paljon nykyistä enemmän.
– Suomen ammattimaisesti hallinnoiduista varoista vain noin 0,15 % suunnataan varhaisen vaiheen sijoituksiin. Jenkeissä vastaava osuus on noin 5 %, hän antaa esimerkin.

Suomessa on hyviä innovaatioaihioita, mutta parhaiden ihmisten houkutteleminen startup-yrittäjiksi vaatii riskin vähentämistä ja parempia rahoitusmahdollisuuksia.
– Tutkitusti tiedämme, että kun sijoitamme enemmän varhaisen vaiheen kasvuyhtiöihin, niitä tulee koko ajan lisää, Louko mainitsee.

Pitkäjänteisyys palkitaan

Ekosysteemityössä ei kannata odottaa pikavoittoja. Kaikki kolme verkostoasiantuntijaa korostavat pitkäjänteisyyden merkitystä. Merinova-kehitysyhtiön toimitusjohtaja Mika Konu kertoo, että esimerkiksi EnergyVaasa clusteria on rakennettu aktiivisesti jo yli 20 vuotta.
– Perinteiseksi miellettyyn energiateknologiaan keskittyminen 2000-luvun alussa vaikutti joidenkin mielestä riskialttiilta, varsinkin kun muu maailma eli vahvaa ICT-buumia, mutta kärsivällinen työ on tuottanut tulosta. Sekä yritysten että henkilöiden halu sitoutua pitkäjänteisesti kehittämis- ja yhteistyöhön ja tavoitteisiin on meidän tapauksessamme se verkoston tärkein rakennuspalikka, Konu sanoo.

Tänä päivänä EnergyVaasa clusterissa on noin 200 energiateknologia-alan yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 6 miljardia euroa.
– Ja kuten tiedämme, energia-alan merkitys kasvaa koko ajan, Konu muistuttaa.

Työn hedelmät näkyvät myös alueelle syntyvissä investoinneissa. Konu mainitsee esimerkkeinä Wärtsilän ja Hitachi Energyn noin 200 miljoonan euron tehdasinvestoinnit, joista ensimmäinen on juuri valmistunut ja jälkimmäinen käynnistyy syksyllä.
– Hitachin hanke tuo alueelle 200 uutta työpaikkaa, Konu kertoo.

Pohjoismaiden suurimmaksi startup-kampukseksi kasvanut Maria 01 on perustettu vasta kahdeksan vuotta sitten, silti yhteisöllä on jo huomattava taloudellinen vaikutus.
– Olemme laskeneet, että mukana olevat yritykset ovat tehneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana yhteensä yli miljardin euron verran liikevaihtoa. Sen lisäksi ne ovat nostaneet rahoitusta noin miljardi euroa. Mittakaava on kokonaisuudessaan merkittävä, sanoo Maria 01:n verkostopäällikkö Henri Kuusla.

TKI-panelistit 2 Henri Kuusla (Maria 01), Mika Konu (EnergyVaasa cluster) ja Patrik Louko (Unifund Jyväskylä) jakoivat näkemyksiään 28.5.2024 Viilussa järjestetyn TKI-verkostoiltapäivän paneelikeskustelussa.

Pitkäjänteisyyden haasteita voi olla on myös osapuolten sitoutumisessa.
– Me kun olemme hyvin alkuvaiheen ekosysteemi, niin meidän haasteemme on ekosysteemin uusiutuminen. Kun nykyiset yritykset kasvavat maailmalle, tarvitsemme uusia hyviä caseja tilalle, ja niiden ympärille tekijöitä ja osallisia, Louko sanoo.

”Tavoitteena maailman pelastaminen”

Verkosto ei voi toimia – ainakaan kovin menestyksekkäästi – ilman yhteisiä tavoitteita tai yhteistä missiota. Selkeä missio varmistaa, että kaikki yhteisön toimenpiteet kohdistuvat oikeaan suuntaan eli kasvuyritysten tukemiseen.

Konu kertoo, että EnergyVaasa clusterille on pyritty luomaan visiota ja strategiaa eri aikaväleille.
– Tällä hetkellä puhumme vaatimattomasti maailman pelastamisesta. Energian käyttö muuttuu, jolloin myös energian tuotanto ja tuotantoteknologiat muuttuvat, mikä antaa todellisia mahdollisuuksia olla vaikuttamassa tulevaisuuteen, hän avaa.

Maria 01:llä missio on selkeä ja yksinkertainen: tarjota startupeille paras yhteisö ja ympäristö kasvaa. Kuuslan mukaan se on ohjannut verkostoa varmistamaan, että mukana on hyvin monenlaisia toimijoita erilaisissa rooleissa.
– Maria 01:ssä yhteisöömme kuuluu startupien lisäksi venture capital -sijoittajia, palveluntarjoajia, kuten talous-, it- tai lakipalveluita sekä muita tukiorganisaatioita. Heidän yhteisenä intressinään on kasvuyrittäjien kasvun tukeminen.

Yhteisten tavoitteiden löytämisessä on verkostoasiantuntijoiden mielestä tärkeintä käydä keskustelua sekä yksittäisten yritysten kanssa että peilata niitä ylätasolla.

Louko peräänkuuluttaa ylätason pitkän aikavälin tavoitteita.
– Silloin pystymme rajallisilla resursseilla mahdollistamaan ekosysteemin toiminnan ja fokusoimaan innovaatiorahoittamisen järkevästi, hän pohtii.

TKI-verkostoiltapäivän puheenvuorot herättivät keskustelua yleisön keskuudessa.

Verkosto vaatii fasilitointia

Kaikki kolme ovat samaa mieltä siitä, että verkostoa tulee johtaa – tai vähintäänkin fasilitoida. Yhteisen mission ja yhteisten tavoitteiden rakentaminen on jatkuvaa tavoitteen kirkastamista ja tekemistä, erityisesti strategisten kumppanien kanssa.

Yksi syy tähän on, että kumppaneiden tavoitteet eivät välttämättä aina kohtaa startup-yrittäjien kasvutavoitteiden kanssa.
– Siinä kohtaa meillä fasilitaattoreilla on todella iso vastuu auttaa kumppaneita ja korporaatioita löytämään yhteiset tavoitteet aikaisen vaiheen kasvuyhtiöiden kanssa, Kuusla sanoo. Hän muistuttaa, että startupien kasvu on usein valtavan nopeaa, ja kasvun hallinta pienillä resursseilla haastavaa.
– Meille on tärkeää tietää asiakkaidemme kipupisteet. Startupeilla yksi keskeinen kipukohta on aikapula. Siksi yhteistyön täytyy olla siihen käytetyn resurssipanoksen arvoista molemmille osapuolille.

– Niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin, yhteisten tavoitteiden listaaminen ylös on ihan keskeistä. Tämän lisäksi kirjataan auki, kuinka paljon resursseja osapuolilla on mahdollista allokoida yhteistyöhön, Kuusla sanoo.

Verkoston rakentamisessa ja ylläpitämisessä vaikeinta on Kuuslan mukaan yhteisen tavoitteen löytäminen ja muodostaminen niin, ettei lopputulos ole nollasummapeli, vaan löydetään oikeasti ne asiat, mitkä luovat arvoa kaikille yhteisön jäsenille.
– Pyrimme varmistamaan, että kaikki osapuolet pääsevät tavoitteisiinsa, ja kaikille syntyy arvoa yhteistyöstä. Ainahan osa hyötyy enemmän ja osa vähemmän, mutta on tärkeää varmistaa yhteinen tilannekuva siitä, mitä arvoa kukin saa. Päivän päätteeksi voidaan kaikki todeta, että tämä kannattaa ja tätä halutaan tehdä.