Kaupungin uudistuminen tiivistyy ydinkeskustassa

Jyväskylän kaupunki investoi lähivuosina voimakkaasti keskustan kehittämiseen. Käynnissä on jo P-Paraatin rakentaminen ja tulossa esimerkiksi uusi tori ja kävelykadun uudistus. Investointien toivotaan innostavan myös lisää yksityisiä sijoittajia mukaan keskustan kehittämiseen.

Jyväskylän keskusta ottaa tällä vuosikymmenellä isoja askeleita, joiden myötä edellytykset uudelle liiketoiminnalle, elämyksille ja ihmisten kohtaamiselle paranevat entisestään. Ydinkeskustan osalta seuraavat suurimmat muutokset ovat P-Paraatin valmistuminen ja torin siirtyminen vanhalle asema-aukiolle arviolta 2024.

>> Lue keskustan kulttuuri-investoinneista uudesta Aaltoja-lehdestä. 

Keskustan kehittämishankkeen projektipäällikkö Janne Viitamies toivoo, että kaupungin omat investoinnit ja panostukset keskustaan innostaisivat lisää yksityisiä sijoittajia mukaan kehitystyöhön.
– On tärkeää löytää aktiivisia keinoja, joilla voimme kaupunkina edistää yksityistä kiinteistökehittämistä, hän korostaa.

Kauppakatuyhteisö kehittää ydinkeskustan vetovoimaa

Jyväskylässä on koottu Kauppakatuyhteisö, jonka toiminnassa on mukana kaupungin asiantuntijoita, luottamushenkilöitä, Kauppakadun varrella sijaitsevia yrityksiä ja kiinteistönomistajia. Yhteisön työ kytkeytyy ennen kaikkea pian alkavaan (2026–29) kävelykadun peruskorjaukseen. 
– Kauppakatuyhteisön tehtävä on miettiä, miten liikekortteleita tulisi uudistaa, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin keskustan tulevaisuuden toiminnallisia tarpeita, ja mitä tämän toiminnan aikaansaaminen ja ylläpitäminen edellyttäisi keskustan tiloilta, Viitamies sanoo. 

Hänen mukaansa Suomessa on melko poikkeuksellista, että kaupunki on lähtenyt näin aktiivisesti käynnistämään keskustelua ja kerännyt yhteen kehittämisestä kiinnostuneita tahoja. 
– Viestimme tällä toiminnalla, että haluamme kaupunkina myötävaikuttaa liikekortteleiden uudistamiseen. 

Jyväskylän ydinkeskustassa on tällä hetkellä melko paljon tyhjiä liiketiloja, joita pitäisi kunnostaa tai niiden käyttötarkoitusta tulisi muuttaa.
– Keskustelua tulisi kohdistaa nimenomaan 1980–90-luvuilla rakennettuihin ydinkeskustan kauppakeskuksiin, joita keskustassamme on laskentatavasta riippuen 6–8, Viitamies ynnää.
– Nykyisellään tilat ovat liian pieniä houkuttelemaan isoja vuokralaisia talousalueen ulkopuolelta. Niitä tulisi joko yhdistää tai uudistaa muuhun käyttöön.

Vetovoima perustuu monipuolisuuteen

Viitamies toivoo, ettei tyhjillään olevaa toimitilakapasiteettia purettaisi pois asuinkerrostalojen tieltä, vaan nykyisille rakennuksille löydettäisiin uutta toiminnallista käyttöä. Keskustan tulisi jatkossakin olla yhdistelmä asumista, palveluja, kulttuuria ja työpaikkoja.

– Ydinkeskustan vetovoima perustuu siihen, että täällä on paljon monipuolista toimintaa, joka vetää ihmisiä laajalta alueelta. Keskusta on kaikkien yhteinen paikka, missä jokainen meistä tykkää käydä edes silloin tällöin. Purkaminen pienentäisi merkittävästi liike- ja toimitilakapasiteettia. Jos keskusta täyttyy pelkistä asuinkortteleista, vaarana on vetovoiman heikentyminen pitkällä tähtäyksellä lopullisesti, hän pohtii. 

Mitä sitten on se toiminnallisuus, joka lisää vetovoimaa? 
– Kaikissa isoissa kaupungeissa käydään nyt tätä keskustelua, Viitamies vastaa. Hän arvelee, ettei tarkkoja vastauksia ole vielä kenelläkään.
– Mikä on keskustan käyttötarkoitus ja rooli tulevaisuudessa? Miten kohtaamisen tarve konkretisoituu muutenkin kuin kauppojen ja kahviloiden tai kulttuurin ja työpaikkojen kautta? Voisiko keskusta perustua nykyistä enemmän kulttuurille, palveluille ja harrastamiselle? hän tiivistää.

Kansalaisopiston rehtori Mikko Saikkonen ja projektipäällikkö Janne Viitamies Lyseon vanhassa rakennuksessa, jota peruskorjataan parhaillaan kansalaisopiston käyttöön. 

Päätöksenteolla liikkumatilaa tuleville polville

Keskustelu liittyy Viitamiehen mukaan isompaan kysymykseen siitä, miten me ja tulevat sukupolvet elämme 2030-luvulla ja sen jälkeen suomalaisissa kaupungeissa. Yhteiskunnassa on vireillä selviä muutostekijöitä, ja tavat ja tottumukset suhteessa perinteiseen kulutukseen tulevat ehkä muuttumaan lähitulevaisuudessa. 
– Miten käytämme aikamme ja rahamme, jos emme enää ostakaan niin paljon tavaraa? Mitä ovat ne palvelut ja elämykset, ja millaisia tiloja ne edellyttävät 2030-luvun keskustassa? Viitamies kysyy.

– Ehkä käänteet eivät ole lopulta niin radikaaleja, mutta emme tiedä sitä vielä. Uudenlaisia käyttötarkoituksia tarvitaan, ja niitä varmasti myös tulee, hän arvelee.

Julkisella sektorilla on muutoksen johtamisessa hänen mukaansa selkeä rooli: jättää riittävästi liikkumatilaa tulevaisuuden keskustan kehittymiselle.
– Oleellista on, ettemme tee kaupunkisuunnittelussa valintoja, jotka sulkevat jollain tavalla positiiviset mahdolliset tulevilta sukupolvilta – mahdollisuudet, joita emme juuri nyt itse vielä tunnista. Siitä meidän sukupolvemme on vastuussa, Viitamies tähdentää.

– Keskustan vahvuudet ovat hyvät yhteydet, hyvä ympäristö ja aineeton kulttuuriperintö. Kaupungin toiminnallinen ja sosiaalinen uudistuminen tiivistyy ydinkeskustassa. Meidän tehtävämme on yhdessä varmistaa, että kaikenlainen uusi voisi kehkeytyä keskustassa tulevaisuudessakin.

>> Oletko kiinnostunut tulemaan mukaan Kauppakatuyhteisön tulevaisuuskeskusteluihin? Ota yhteyttä Janne Viitamieheen.