06.06.2023
Jyväskylä tukee pieniä ja keskisuuria yrityksiään viiden tonnin arvoisella yrityspalvelusetelillä
Yrityspalvelusetelin kriteereinä on kasvupotentiaali ja katse strategisiin kehitystoimiin. Haku käynnissä 11.6. saakka. Reilusti yli sata jyväskyläläistä yritystä on saanut lisäkipinää Jyväskylän kaupungin yrityspalvelusetelistä ja sen käyttämiseen kehitetystä palveluportaalista. 5 000 euron yrityspalvelusetelin omavastuuosuus on tuhat euroa.
Yrityspalveluseteleiden haku on käynnissä parin vuoden tauon jälkeen.
– Tarkoitus on auttaa jyväskyläläisiä yrityksiä kasvuun tähtäävien toimien alkuun.
Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikkö Business Jyväskylän palvelupäällikkö Risto Kovala tietää kokemuksesta, että myynnin ja markkinoinnin kehittäminen ovat krooninen pullonkaula pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Toimenpiteet koetaan vaikeiksi eikä niihin osata resursoida.
Avuksi on kehitetty yrityspalveluseteli, jonka arvo on 5 000 euroa. Yritykselle käyttö maksaa vain 20 prosenttia arvosta eli tuhat euroa. Business Jyväskylä jakaa kolmisenkymmentä seteliä parhaiten kriteerit täyttäville, paikallisille yrityksille. Seteli on rajattu pienille ja pk-yrityksille, jotka ovat asettaneet tavoitteekseen kasvaa ja kehittyä. Lue tästä tarkemmat kriteerit yrityspalvelusetelin hakemiseen. Hakuaika setelille on kesäkuun 11. päivä saakka.
Risto kertoo, että yrityspalvelusetelihaun ajatuksena on madaltaa asiantuntija-avun käyttöä ja innostaa yrityksiä panostamaan strategisiin, pidemmällä tähtäimellä liiketoimintaan vaikuttaviin suunnitelmiin.
– Setelillä voidaan tukea yrityksen liiketoimintaa kehittävää, mutta ei perusliiketoimintaan liittyvää toimintaa, projektipäällikkö Piija Äijänen tarkentaa.
Yrityspalvelusetelihaku on nyt avoinna palveluportaalissa, joka myös kokoaa yhteen Business Jyväskylän hyväksymät palveluntarjoajayritykset paikkakunnasta riippumatta. Tarkoitus on, että myönnetyllä setelillä palvelusta on tuotekuvausten perusteella helppo valita palveluyritys, joka edistää jyväskyläläisen yrityksen hakemuksessa kirjaamia kehitystavoitteita.
Yrityspalveluseteliä voi hakea myös toiminimiyrittäjät ja vasta yritystoimintansa alkutaipaleella olevat.
– Toisin kuin muu julkinen rahoitus, tämä seteli on haettavissa myös ennen kuin ensimmäinen tilikausi on takana. Tällöin on pystyttävä esittämään selkeää kasvua esimerkiksi liikevaihdon näkökulmasta, Piija kertoo.
Palveluntarjoajayrityksille palvelualusta on markkinointikanava, joka haastaa yrityksiä tuotteistamaan ja paketoimaan asiantuntijapalveluja viiden tuhannen euron kokonaispakettiin.
– Palveluntarjoajat joutuvat pohtimaan konkreettisesti, mitä asiakas saa heidän tarjoamallaan paketilla.
Piija kertoo, että Business Jyväskylä tarkistaa kaikkien palveluntuottajaksi haluavien tilaajavastuukriteerit.
– Edellytämme myös tarkkaa ja selkeää selostusta mitä tuotteistettu palvelu pitää sisällään.
Piija ja Risto toivovat yrityssetelipalvelun haastavan sekä paikallisia että myös palveluntarjoajayrityksiä kehittämään toimintojaan.
Kasvuun ja kehitykseen panostavat yritykset menestyvät haussa
Yrityssetelihakuun on aiempina koronaa edeltävinä vuosina tullut jopa viisinkertainen määrä hakemuksia saatavilla oleviin yrityspalveluseteleihin verrattuna. Risto muistuttaakin yrittäjiä perehtymään palvelusetelin kriteereihin sekä täyttämään hakemuksen huolellisesti. Kasvun halu ja erottautuminen kilpailijoista ovat etulyöntiasemassa.
– Haluamme erityisesti tukea toimenpiteitä, joilla on tavoitteena kehittää digitaalisia palveluja, myyntiä ja markkinointia eri muodoissaan.
Piija vinkkaa seteliä hakevia yrityksiä tutustumaan tuotteistuksiin yrityspalvelusetelin palveluportaalissa jo hakemusta laadittaessa. Tämä voi auttaa omien tavoitteiden hahmottamisessa ja sanoittamisessa.
Kaikki hakemukset käydään tarkasti läpi. Myöntämisen perusteena on eri alojen asiantuntijoista koostuvan raadin tekemä pisteytys, johon vaikuttaa yrityksen kasvupotentiaali sekä setelin käyttötarkoitus. Kenenkään yksittäinen mielipide ei vaikuta pisteisiin.
–Suunnitellulla setelin käyttötoimenpiteellä tulee olla strateginen ulottuvuus. Messuosastojen rakentaminen tai lehti-ilmoittelu eivät ole setelillä hakemaamme toimintaa, Risto jatkaa.
Myönnetty seteli voi toimia alkusysäyksenä laajemmille tulevaisuuden kehityssuunnitelmille.
– Vaikka setelin arvo, 5 000 euroa on pieni raha, voi sitä ajatella myös ensimmäisenä steppinä kohti suurempaa kokonaisuutta. Voi esimerkiksi pilotoida verkkokauppatoimintamallia tai kokeilla koemarkkinointia tietyllä markkina-alueella, Piija ideoi.
Projektipäällikkönä hän vastaa uudistuneesta palveluportaalista ja auttaa yrityksiä sen käytössä tarpeen mukaan. Aiempaa selkeämpi ja helppokäyttöisempi alusta rajaa yritykset selkeästi palveluntuottajiin ja asiakasyrityksiin. Yhtä aikaa ei voi olla molempia.
– Esimerkiksi Ceili Oy ja Vitreo Oy ovat molemmat liiketoimintansa perusteella palveluntarjoajia, mutta olivat aiemmalla hakukierroksella asiakasyrityspuolella ja saivat konkreettista apua markkinoinnin kehitystoimien myötä.
– Tämä on erityisen hienoa, että toimintaansa meidän tarjoamamme palvelun avulla kehittänyt yritys auttaa sitten seuraavalla kierroksella mahdollisesti muita.
Yrityspalveluseteliportaalissa jyväskyläläiset asiakasyritykset valitsevat parhaiten heidän tarpeisiinsa vastaavan palveluntarjoajayrityksen, jonka Business Jyväskylän asiantuntijat ovat hyväksyneet.
Piija muistuttaa setelin saaneita yrityksiä käyttämään riittävästi aikaa yhteistyökumppanin valintaan.
– Kannattaa käydä keskusteluja aluksi kolmen potentiaalisen palveluntarjoajan kanssa, ja miettiä, miten juuri he auttavat yritystäsi saavuttamaan asettamasi tavoitteet. Ammattitaidon ohella myös henkilökemialla on iso rooli lyhyissä projekteissa.
Sekä Piija että Risto kannustavat jyväskyläisiä yrityksiä hakemaan seteliä. Vaikka se menisikin sivusuun, Business Jyväskylästä ollaan yhteydessä ja ohjataan yrityksen tarpeita paremmin vastaavan palvelun pariin.
– Hakemuksen täyttäminen laittaa pohtimaan omia kehityskohtia ja usein siitä käynnistyy prosessi, joka kenties innostaa etsimään rahoitusta muiltakin tahoilta, Piija tietää.
Lisätietoja: Piija Äijänen, projektipäällikkö, +358 40 573 2066, piija.aijanen@jyvaskyla.fi
