GIA vauhdittaa teollisuusalueiden hiilineutraaliustavoitteita
Green Industrial Areas eli GIA on Itämeren alueen maiden yhteinen kehittämishanke, jossa luodaan työkaluja ja yhteisiä standardeja kestävyysratkaisujen edistämiseksi teollisuusalueilla. Keski-Suomessa vierailleet hankkeen ulkomaiset osallistujat vaikuttuivat erityisesti suomalaisten hyvästä yhteistyökulttuurista ja sitoutumisesta hiilineutraaliutta edistäviin ratkaisuihin.
Teollisuudella ja teollisuusalueiden energiaratkaisuilla on merkittävä rooli ympäristövaikutusten kuten päästöjen vähentämisessä ja vihreän siirtymän edistämisessä. Toistaiseksi vihreille teollisuusalueille ei ole kuitenkaan ollut tarjolla omia yhteisiä käytänteitä eli standardia tai sertifiointia.
Green Industrial Areas eli GIA-hankkeessa (2023–2025) on mukana seitsemän maata (Saksa, Puola, Tanska, Ruotsi, Suomi, Latvia ja Liettua) ja seitsemän pilottiteollisuusaluetta. Suomesta mukana on kaksi pilottikohdetta: Lintukangas ja Eteläportti.
Tavoitteena on luoda yhteinen työkalupakki ja sertifikaatti hiilineutraaliuteen tähtääville teollisuusympäristöille. Hankkeessa tarkasteltavia teemoja on kuusi:
- Energia
- Päästöjen vähentäminen
- Neitseellisen maankäytön vähentäminen
- Kestävä logistiikka ja liikkuminen
- Biodiversiteetti ja veden kulutuksen vähentäminen
- Kiertotalous ja teolliset symbioosit
>> Lue lisää GIA-hankkeen sivuilta.
Kaukolämpöverkko kiinnostaa
Tärkeä osa GIA-hanketta on tutustuminen osallistujamaiden käytänteisiin ja jo käytössä oleviin, hiilineutraaliutta edistäviin ratkaisuihin. GIA-hankkeen osallistujat vierailivat Suomessa maaliskuussa. Noin 30 hengen delegaation tutustumiskohteina olivat mm. Metsä Groupin vierailukeskus Äänekoskella sekä DB Santasalon tehdas Jyväskylän Eteläportissa.
Metsän vierailukeskus Äänekoskella herätti suurta ihastusta. Kävijöiden mielestä se oli inspiroiva ja kauniisti suunniteltu.GIA-hankkeen parissa Jyväskylän kaupungilla työskentelevän projektipäällikkö Timi Tiiran mukaan Suomesta löytyy ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka kiinnostavat ulkomaisia toimijoita. Näitä ovat esimerkiksi ympäristövaatimukset tarkasti huomioiva kaavoitus ja kaukolämpöverkko.
– Suomessa kaukolämpöverkko on itsestäänselvyys, mutta monessa maassa uusi vaihtoehto energiantuotannon jakeluun, Tiira sanoo.
Hän kertoo, että useampi hankkeessa mukana oleva teollisuusalue suunnittelee paikallisen kaukolämpöverkon rakentamista, koska sillä voidaan edistää tehokkaasti hiilineutraaliuden saavuttamista.
– Keskitetyn lämmönjakelun lisäksi ratkaisu mahdollistaa teollisuuden hukkalämmön hyödyntämisen ohjaamalla se kaukolämpöverkkoon.
“Suomalaisyritykset ymmärtävät vihreän siirtymän mahdollisuudet”
Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion talous-, infrastruktuuri-, matkailu- ja työministeriössä työskentelevä Philipp Houschka-Hering koki kiinnostavana suomalaisyrityksille luontevan yhteistyökulttuurin ja tavan jakaa resursseja yhdellä alueella, vaikka he olisivat kilpailijoita toisella sektorilla.
– Tällaisia esimerkkejä ei kovin usein näe Saksassa, hän kertoo.
Philipp Houschka-Hering
Sekä Houschka-Hering että Puolan Podlaskien aluekehityssäätiössä projektipäällikkönä työskentelevä Magdalena Maksimowicz kiinnittivät huomiota Suomessa tyypilliseen “bottom-up”-malliin, missä muutos kestävien käytäntöjen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi lähtee yrityksistä. Ruohonjuuritasolla hyväksi havaitut käytännöt laajenevat yrityksistä yleisempään käyttöön, “ylöspäin”.
– Tämä on varmaankin yksi syy, miksi suomalaisyritykset tuntuvat näkevän vihreän siirtymän mahdollisuudet paremmin, kuin jos ne tulisivat pakotettuina ylhäältä alaspäin. Vaikka uusien teknologiaratkaisujen käyttöönotto on melko kallista, yritykset ymmärtävät, että ne vähentävät päästöjä ja pitkällä tähtäimellä myös säästävät rahaa, Maksimowicz sanoo.
Vihreän siirtymän edistäminen edellyttää pitkäjänteistä ajattelua
GIA-hankkeessa on tunnistettu, että alueelliset erot vaikuttavat myös vihreän siirtymisen edistämiseen. Vaikka Saksa ja Puola ovat isoja maita, haasteet ja mahdollisuudet ovat osin erilaisia.
Saksan lähitulevaisuuden mahdollisuudeksi Houschka-Hering mainitsee erityisesti hajautetun energiantuotannon ja ylipäätään energiaomavaisuuden, jonka merkitys nousee koko ajan.
– Teollisuudelle nämä muutokset toisivat lisähyötynä myös parempaa energiakustannusten ennustettavuutta.
Tämänhetkisenä haasteena hän pitää investointien ja ajattelun lyhytjänteisyyttä.
– Olisi tärkeää, että kannattavuuden osalta katse olisi huomisen sijaan pidemmällä tulevaisuudessa, Houschka-Hering sanoo.
Magdalena Maksimowicz
Puolassa haasteet vihreään siirtymän edistämiseksi ovat käytännöllisiä. Esimerkiksi maan energiainfra kaipaisi päivitystä.
– Meillä on kesäpäiviä, jolloin emme pysty siirtämään kaikkea tuottamaamme energiaa sähköverkkoon huonon infrastruktuurin ja sähköverkon liian alhaisen kapasiteetin vuoksi, Maksimowicz antaa esimerkin. Panostukset infraan ovat siis välttämättömiä, jotta uudet ratkaisut, kuten kysyntäjousto, on mahdollista ottaa käyttöön.
– Mahdollisuuksia puolestaan tuo se, että tieteen ja tutkimuksen saralla meillä on meneillään useita tutkimushankkeita, joista on jo syntynyt erittäin kiinnostavia uusia ratkaisuja ja teknologioita yritysten ja organisaatioiden käyttöön. Nämä voisivat varmasti kiinnostaa myös suomalaisyrityksiä, hän vinkkaa.
Teksti: Annukka Ollitervo
Vierailukuvat: Pekka Matilainen ja Timi Tiira
Green Industrial Areas -projektin (GIA-projekti) tavoitteena on edistää teollisuus- ja yritysalueiden kestävyyttä luomalla työkaluja ja rakentamalla monikansallinen sertifikaatti kestäville teollisuusalueille vuosien 2023–2025 aikana. GIA-projekti toteutetaan yhteistyössä Itämeren alueen maiden kanssa, ja Suomesta siinä ovat mukana Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto. Projektilla on yhteistyökumppaneita Saksasta, Puolasta, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Ruotsista. Projektin vetovastuussa on Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion talous-, infrastruktuuri-, matkailu- ja työministeriö Saksassa. GIA-projekti rahoitetaan 80 prosenttisesti Interreg Baltic Sea Region -rahoituksella. Tämän lisäksi projektissa hyödynnetään omaa rahoitusta ja kansallista vastinrahaa.
