Yritysyhteistyön avainsana on luottamus – Jyväskylän TKI-toimintaa vauhdittamassa

Sitran julkaisema tutkimusraportti TKI-toiminnasta yrityksissä osoittaa, että kasvuhakuiset ja pienet yritykset ovat kiinnostuneita T&K-investoinneista. 16 prosenttia yritysjohtajista kertoi yrityksensä tekevän säännöllisesti korkeakouluyhteistyötä, ja 67 prosenttia puolestaan vastasi, että tekisi yhteistyötä enemmän, jos se olisi nykyistä helpompaa. Miten ihmeessä yhteistyötä sitten voisi helpottaa? Muun muassa tätä on pohdittu Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa – ja lopputuloksena on syntynyt toimintatapoja, jotka madaltavat yritysten kynnystä TKI-yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa.

Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän elinkeinopalvelut toimivat yhdessä TKI-telakointi-hankkeessa, jossa yhdistetään tieteellistä ja teknologista osaamista yritysten kehittämistarpeisiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on, että liiketoiminnallista tutkimus- ja kehittämistyötä tehtäisiin entistä useammin yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan yrityspalvelupäälliköt Anni Taponen ja Suvi Harsunen kertovat, että hankkeessa on kuunneltu tarkalla korvalla yritysten tarpeita ja pyritty löytämään yliopistolta oikeat henkilöt vastaamaan näihin tarpeisiin. Tämä on synnyttänyt aiempaa tiiviimpää yhteistyötä yliopiston ja yritysten välillä.

Yksi konkreettinen tulos TKI-telakoinnista on siitä syntynyt yritysyhteistyön käsikirja, jossa tarjotaan tutkijoille hyvin käytännönläheisiä ohjeita. Käsikirjassa kerrotaan esimerkiksi, miten ja missä vaiheessa lähestyä yrityksiä tai millaisia sopimuksia yritysyhteistyö vaatii. Käsikirjan on tarkoitus helpottaa ja sujuvoittaa yhteistyötä.

- Käsikirjan vinkit ovat syntyneet elävän elämän esimerkeistä. Nämä ovat melko universaaleja asioita yliopiston sisällä. Vaikka meidät on palkattu kehittämään omaa tiedekuntaamme, koko yliopisto kehittyy samalla, ja hyväksi havaitut toimintamallit on tarkoitus hyödyntää koko yliopistossa, Taponen sanoo.

Taponen ja Harsunen kannustavat yrityksiä yhteistyöhön yliopiston kanssa: ”Olkaa rohkeasti yhteydessä ja keskustellaan! Se ei maksa mitään. Mitä aikaisemmassa vaiheessa haasteista alkaa keskustella, sitä todennäköisemmin me pystymme auttamaan”, Taponen sanoo.

Harsunen ja Taponen arvelevat, etteivät yritykset aina tiedä, mitä korkeakoulut voivat tarjota tai kehen olla yhteydessä. Näitä ongelmia on pyritty taklaamaan yhteyshenkilömallilla eli yrityspalvelupäälliköt toimivat ensimmäisenä kontaktipisteenä, jolle yritys voi ilmaista tarpeensa. Yritykset ovatkin olleet tyytyväisiä siihen, ettei tarvitse tietää, ketä tavoittelee, vaan yrityspalvelupäälliköt etsivät oikeat henkilöt ja laitteistot, jotka vastaavat yrityksen tarpeeseen. Yrityspalvelupäälliköt puolestaan ovat kuunnelleet tutkijoiden ja yritysten tarpeita tarkalla korvalla ja pyrkineet yhdistämään oikeat ihmiset. Tutkijoiden ja yritysten välisiä kohtaamisia on pyritty edistämään myös Yrityspäivässä.

- Voi olla, että yrityksissä on mietitty jotain asiaa jo pitkään ja on tuntunut, että sitä on vaikea ratkaista. Tutkijat pyörittelevät vaikeita ongelmia joka päivä, ja ratkaisu voikin heiltä löytyä yllättävän nopeasti. Se, että näitä pulmakohtia päästään miettimään ja avaamaan yhdessä, vaatii kuitenkin kohtaamista, Harsunen sanoo.

Osa yrityksistä pelkää tutkimusyhteistyön tulosten julkaisua – mutta turhaan. Taponen ja Harsunen vakuuttavat, että julkaisusta sovitaan tarkkaan yhteistyössä, eikä yrityssalaisuuksia julkaista. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi viivästyttää julkaisua niin, että yritys saa etumatkaa uuden innovaation kehittelyyn.

TKI-panostuksia tekevät Keski-Suomessakin isot yritykset

Jotta tavoite nostaa tutkimus- ja kehittämismenojen osuus neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä voisi toteutua, täytyy Harsusen ja Taposen mielestä ymmärtää myös pienten ja keskisuurten yritysten todellisuutta. Valtakunnallisestikin tiedetään, että isot yritykset tekevät TKI-panostuksia, sillä niillä on tukenaan tuotekehitystiimit sekä taloudellinen mahdollisuus odottaa uusien innovaatioiden hyötyjä useita vuosia – tutkimuksen kautta löytyvä, kaupallistettava innovaatio kun harvoin tuottaa välitöntä hyötyä yrityksille. Keski-Suomessa tilanne on sama: isot veturiyritykset panostavat TKI-toimintaan, mutta pienille se on haastavampaa.

- Heillä on kiire akuuttien asioiden kanssa ja hyvin vaikea miettiä tuotekehitystä viiden tai kymmenen vuoden päähän. Rahoitushakemuksissa painotetaan pk-yrityksiä, mutta tarvittaisiin myös realistisia instrumentteja, joilla he pystyvät rahoittamaan tuotekehitystään. Toisaalta etenkin pienille, deep tech -lähtöisille startupeille yliopiston laitteiden ja tilojen hyödyntäminen on elinehto, sillä erilaiset tutkimuslaitteet ovat niin kalliita, ettei alkupään startupeilla ole varaa sellaisia ostaa. Siksi myös alkupään yritysten tukemista on tärkeää tehdä entistä jouhevammaksi, Taponen miettii.

Yksi tapa vauhdittaa TKI-toimintaa on kulttuurinen muutos korkeakoulujen päässä:

- Yliopistomaailmassa on näkyvämmin tunnustettava, että myös soveltava tutkimus on arvokasta. Käytännössä tämän pitäisi näkyä niin, että tutkijoilla olisi työaikaa ja resursseja osallistua TKI-toimintaan, Harsunen sanoo.

TKI-telakointi tulee päätökseen maaliskuun lopussa. Taponen kiittelee yliopiston ja tiedekunnan johtoa, että hankkeen toimille on ollut myös johdon tuki. Toisaalta Taponen myös kokee, että hanke on opettanut paljon organisaatioiden välisestä yhteistyöstä.

- Jos tätä olisi tehty vain yliopiston kesken, ilman muiden kanssa tehtävää yhteiskehittämistä, lopputulos ei olisi ollut näin vaikuttava. Koen, että yliopisto on saanut tästä sysäyksen muutokseen, josta on tulossa vakiintunut toimintamalli.

Artikkeli on osa Tutkimus- ja teknologiapalveluiden kehittämishanketta (TKI-telakointi), jonka tavoitteena on parantaa tutkimus- ja teknologiapalveluiden saavutettavuutta ja vauhdittaa keskisuomalaisten pk-yritysten TKI-investointeja parempien palveluiden avulla. Hanketta koordinoi Jyväskylän kaupungin elinkeinopalvelut yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa Keski-Suomen liiton myöntämän rahoituksen tukemana (EAKR, 2023–2025). Hanke tukee Jyväskylän innovaatioekosysteemityötä.