Näin tutkimusekosysteemit synnyttävät uniikkeja liikunnan ja hyvinvoinnin innovaatioita
Jyväskylän ainutlaatuiset tutkimusekosysteemit auttavat synnyttämään uusia liikunnan ja hyvinvoinnin alan innovaatioita, jotka ulottuvat kansainvälisille vesille asti. Millaisia yhteistyön ja kehittymisen mahdollisuuksia Jyväskylän oma hyvinvoinnin Piilaakso tarjoaa yrityksille?
Liikunta- ja hyvinvointiala kukoistaa ja sen ympärille kehittyy koko ajan uusia tuotteita ja palveluita. Samalla tutkimus- ja validointityön merkitys kasvaa. Yritykset tarvitsevat tahon, joka lyö tuotteen päälle laatuleiman. Ilman oikeita osaajia ja yhteistyökumppaneita on haastavaa kehittää yritystoimintaa. Nappasimme haastatteluumme Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikunnan työelämäprofessorin (Professor of Practice) Sami Kalajan, sillä hän jos kuka tietää, miten tutkimusekosysteemit toimivat ja mitä hyötyä niistä on.
Kohtaamiset ”saman katon alla” jakavat osaamista kaikkien laariin
Tutkimusekosysteemille koko ajan kehittyvä ekosysteemi ja päivittäiset arjen kohtaamiset ovat avainasemassa. Mutta mitä tutkimusekosysteemi tarkoittaa?
-Toisiaan tukeva alan yritysten verkosto ja osaamiskeskittymä antavat hedelmällisen pohjan yrityksen kasvulle. 
Jyväskylän ainutlaatuisessa tutkimusekosysteemissä tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten, yliopiston ja kaupungin kesken. Yritysten lisäksi myös urheilijat ja valmentajat kokoontuvat päivittäin ”saman katon alle”. Aidosti toisia auttavasta hengestä ja yhteistyöstä hyötyvät kaikki, selventää Sami Kalaja.
Parhaimmillaan yritykset täydentävät hienosti toinen toistensa osaamista.
- Emme kilpaile keskenämme, vaan näemme valtavasti hyötyä yhdessä tekemisestä, hän jatkaa.
Liikuntapääkaupunkina Jyväskylä tarjoaa ainutlaatuisia palveluja, joita ei muualla Pohjois-Euroopassa ole nähty
Esimerkkinä tutkimusekosysteemeistä ovat Hippos 2020- ja Kukkula-hankkeet, jotka vahvistavat Jyväskylän asemaa liikuntapääkaupunkina. Hankkeiden tarkoitus on koota liikunta- ja hyvinvointialan toimijoiden laaja verkosto entistä paremmin yhteen. Jyväskylästä löytyy alan toimijoiden lisäksi Suomen ainut liikuntatieteellinen tiedekunta sekä yksi Suomen kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta.
- Kaikki löytyy lyhyiden välimatkojen päässä toisistaan. Vain oma lääketieteellinen tiedekunta puuttuu, mutta tässäkin tehdään yhteistyötä tiiviisti Kuopion ja Tampereen kanssa. Ei tällaista kokonaisuutta ja liikuntatieteellistä osaamista ole missään muualla, Kalaja vakuuttaa.
- Huippu- ja kilpaurheilun kehittämiseen panostetaan ja ajatus onkin, että hankkeiden myötä tämä ainutlaatuinen kokonaisuus houkuttelee enemmän huippu-urheilijoita aina ulkomailta asti. Kukkulalle rakentuvan sairaala-alueen myötä syntyy myös uusia mahdollisuuksia hoitaa ja kuntouttaa loukkaantunut huippu-urheilija täällä alusta loppuun saakka – samalla alueella, puhtaan luonnon keskellä ja turvallisessa ympäristössä. Tämä on aivan ainutlaatuinen kokonaisuus, jollaista ei ole koko Pohjois-Euroopassa, hän jatkaa.
Tämä tuo myös liiketoiminnalle makoisia edellytyksiä, kun pääsy huippu-urheilijoiden luokse helpottuu. Yritys pääsee konkreettisesti myymään tuotteitaan ja palveluitaan suoraan urheilijalle.
- Hippoksesta tulee kuin magneetti, joka vetää tänne porukkaa, Sami Kalaja uskoo.
Jyväskylän kaupunki tukee ekosysteemien avulla myös kansainvälistymisessä
Jyväskylän kaupunki auttaa yrityksiä luomaan ekosysteemejä ja tukee myynnissä, markkinoinnissa sekä yhteyksien luomisessa.
- Yhteistyötä voi olla monenlaista. Jyväskylän kaupunki on esimerkiksi kehittänyt yhdessä matkatoimiston kanssa tuotepaketin ulkomaalaisille aktiiviliikkujille. He toivat yhdessä turistit Jyväskylään, huipputason kuntotestaukseen Sports Labin tiloihin. Myös jääkiekkoilijoille tehtävää kuntotestausta ollaan aikeissa myydä maailmalle. Tässä Jyväskylän kaupunki on auttanut erityisesti yhteyksien luomisessa, kertoo Kalaja innostuneena.
- Maailmalla arvostetaan suomalaista osaamista. Jyväskylän yliopiston kansainvälinen maisteriohjelma on hyvin suosittu ja toivon, että tulevaisuudessa Jyväskylä voisi työllistää enemmän ulkomaisia opiskelijoita esimerkiksi Hippoksessa toimiviin kansainvälisiin yrityksiin, Kalaja ennustaa.
Pöhinästä pitkäjänteiseksi kehitykseksi – edelläkävijät panostavat tutkimus- ja validointityöhön
Tutkimusekosysteemit ovat nyt kovaa valuuttaa, sillä tutkimus- ja validointityön merkitys kasvaa jatkuvasti. Myös tarvittavaan laitteistoon panostetaan yhä enemmän. Tutkimusekosysteemien avulla esimerkiksi Kilpaurheilun huippuyksikkö KIHU ja yliopisto tukevat toisiaan tutkimustyössä.
- Meillä on KIHUn kanssa YYA-sopimus. Voimme käyttää ristikkäin toistemme mittalaitteita. Olemme yhdessä vahvempia kuin erikseen, Sami Kalaja kertoo.
Myös KIHU:n alla toimiva ja validointitutkimuksia tekevä Sports Lab Jyväskylä tekee yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.
Sami Kalaja avaa esimerkkinä Urheiluakatemian hienoa kehittymistä ja uskoo, että sama onnistuminen voidaan saavuttaa myös yritysmaailmassa: - Urheiluakatemian muutettua KIHU:n tiloihin kohtaamisista urheilijoiden ja valmentajien kanssa tuli päivittäistä. Tämä on selkeästi auttanut osaamisen kehittymistä puolin ja toisin.
- Täällä on erinomaiset edellytykset yrityksille muuttaa kehitystyö pitkäjänteiseksi. On myös mielestäni imagokysymys olla mukana tällaisessa osaamiskeskittymässä ja Hippoksella. Jos jossain on hyvä pöhinä, niin siellä kannattaa olla, Sami Kalaja vakuuttaa.
Haluatko tietää lisää tutkimusekosysteemeistä? Ota yhteyttä Business Jyväskylän apujoukkoihin! Autamme sinut ja yrityksesi löytämään innovaatioiden äärelle matkallasi kohti kasvua.
