Mitä mahdollisuuksia liikuntapääkaupunki tuo yritysten tuotekehitykselle ja liiketoiminnan kehittämiselle?

Jyväskylä on aina tunnettu liikuntakaupunkina, mutta millä tavalla kaupungin strategiaankin nostettu liikuntapääkaupunki auttaa alueella toimivia tai sinne tulevia yrityksiä? Millaisen ekosysteemin Jyväskylään luovat Hippos2020 yhdessä uuden sairaala Novan ja sen ympäristön Kukkulan kanssa? 

– Hippos2020 on loistava esimerkki niistä teoista, joita Jyväskylä nyt tekee liikuntapääkaupunkina. Siinä pistetään neljännes miljardi euroa kiinni liikuntaan, hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen, Hippos2020-hankkeen projektipäällikkö Kari Halinen sanoo. 

Jyväskylällä on hyvät edellytykset nousta yhdeksi kansainvälisesti tunnetuista keskuksista tällä alueella. Kaupungissa toimii jo Suomen ainoa yliopiston liikuntatieteen laitos, olympiakomitean Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.

Jyväskylän uusi sairaala Nova avautuu käyttäjille vuonna 2020, samaan aikaan, kun puolen kilometrin päässä sijaitsevan Hippoksen ensimmäinen osa valmistuu. Uusi innovaatioympäristö on urheilun, liikunnan, hyvinvoinnin ja kliinisen osaamisen yhdistelmä, ja siinä Jyväskylä tulee Halisen mukaan olemaan kansainvälisessä kärjessä. Huomio kiinnitetään elämään sairaalan ulkopuolella, ennaltaehkäisyyn, koko elämän kestävään kehitykseen. 

Tutkimusyhteistyöhön isojen toimijoiden kanssa

KIHU ja yliopiston liikuntatieteen laitos saavat hankkeen myötä täysin uudet tutkimustilat ja laboratoriot Hippos2020:lle. Myös uuden sairaalan tutkimustyö ja opetussairaalan toiminta ovat osa nyt rakentuvaa ekosysteemiä.

– Meidän ajatus on, että tulevaisuudessa Jyväskylän rooli huippututkimuksen keskittymänä tunnistetaan. Jos vaikka Nike haluaa testata uusia juoksukenkiään, niin se olisi itsestään selvää, että Jyväskylässä voidaan testata. Voidaan vähän niin kuin leimata ”approved by JKL”, Halinen sanoo.

Tavoiteltavat sijoittumisen polut ovat Halisen mukaan joko yrityksen sijoittuminen alueelle heti, tutkimusyhteistyön kautta tuleva spin-off, tai sitten pelkkä tutkimusyhteistyö, josta ei ole tarkoitustakaan tehdä firmaa.

– Isojen kansainvälisten firmojen kanssa ei voida lähteä siitä ajatuksesta, että ne heti olisivat laittamassa putiikkia tänne pystyyn. Tärkeintä on, että päästäisiin tekemään yhteistyötä niiden toimijoiden kanssa. Se tuo ihan erilaiset mahdollisuudet jatkossa oman toiminnan kehittämiseen ja busineksen tekoon. 

Liikeideaa voidaan testata nopeasti käyttäjillä

Moni yritys on Jyväskylässä syntynyt tutkimuksen sivutuotteena. Siitä hyvänä esimerkkinä toimii Firstbeat, jossa entiset yliopiston tutkijat kehittivät oman tuotteensa. Toinen tie on, että ekosysteemin pariin hakeutuu yritys, jolla on valmis liikeidea kehitettäväksi. Silloin voidaan hyödyntää Jyväskylän verkostoa.

– Tuomalla toiminnan ammattilaisympäristöön – on se sitten itse tuotteen tutkimusta tai liiketoiminnan kehittämistä – tukiverkko on mahdollisimman lähellä ja nopeasti saatavilla. Näin firman kannalta pystytään paljon nopeammin tunnistamaan, onko liikeidea hyvä. Siinä ympäristössä pystytään validoimaan tuotteen tai palvelun hyödyt ja haitat. Jos se on idea, jota ei kannata kehittää, on paljon halvempaa, että vastaus tulee parissa kuukaudessa, kuin että sitä on pari vuotta yritetty kehittää, Halinen sanoo.

Hippoksessa yhdistyvät huippu-urheilu ja arjen liikunta niin, että kaikki hyötyvät saaduista tuloksista. Huippu-urheilussa kehitetyt menetelmät pyritään mahdollisimman nopeasti jalkauttamaan tavalliseen kuntoilijaan.

– Siellä tulee toimimaan yli sata urheiluseuraa ja 3–5 miljoonaa kävijää vuodessa, se on aika iso massa, mihin voidaan nopeasti valuttaa ideat kuluttajalle.  Prosessien ja menetelmien nopeus on se avainajatus, kun ollaan samalla tontilla ja samoilla alueilla. Jos yrityksellä on idea, jota pitäisi nopeasti testata, meillä on sadan seuran eri käyttäjät, joilla testata. 

Oman alueensa Piilaakso

– Yksikään kansainvälinen firma ei tule tänne sen takia, että me sanotaan, että tänne kannattaa tulla. Vaan ensin ne tutkivat, onko täällä sellaista pöhinää ja aluskasvillisuutta, josta he voisivat ammentaa lisää tai hyötyä. Otetaan esimerkiksi Piilaakso. Mistä johtuu, että sinne alkoivat 80-luvun jälkeen kasaantua kaikki IT-firmat. Ne näkivät, että se on alue, missä tehdään viimeiset innovaatiot, uusin tutkimus ja jossa on parhaat osaajat. Haluaisin, että tämä meidän ekosysteemi olisi vähän niin kuin oman alueensa Piilaakso. 

Halisen mukaan Jyväskylässä on hyvä tilanne aluskasvillisuuden suhteen, mutta kriittisen massan kasvattaminen on tärkeää. 

– Meillä on kymmeniä alan firmoja tällä hetkellä, mutta me tarvitaan niitä satoja. Meillä on kymmeniä tutkijoita tällä alueella, me tarvitaan niitä satoja. Ilman sitä ei tule riittävän isoa pöhinää.

Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä Business Jyväskylän apujoukkoihin! Autamme sinut ja yrityksesi löytämään innovaatioiden äärelle matkallasi kohti kasvua.