Mitä kuuluu, vety?

Vedyn ja vetytalouden ympärillä tapahtuu paljon myös Keski-Suomessa. Olemme tehneet määrätietoisesti työtä vedyn mahdollisuuksien edistämiseksi Jyväskylässä jo yli puolentoista vuoden ajan.

Verkostotoiminnassa lähtölaukauksena toimi kaupungintalolla järjestetty tapahtuma syyskuussa 2023. Jo silloin piha-aluetta koristi Toyotan vetykäyttöinen Mirai-henkilöauto, johon tapahtuman osallistujat tutustuivat mielenkiinnolla. Tapahtumassa avattiin puheenvuorojen ja esitysten kautta vetytalouden tilannekuvaa ja vedyn mahdollisuuksia erityisesti liikenteen käyttövoimana. Palautteen perusteella toivottiin tiedon jakamista esimerkiksi siitä, että teknisellä tasolla vety on jo ”valmis” liikenteen käyttövoima ja avoimet kysymykset liittyvät enemmänkin esimerkiksi jakeluverkostoon ja vedyn hintaan. Hoksautimme itsemme ymmärtämään, etteivät vetytalous tai vety polttoaineena ole mitenkään kaukaisia asioita.

Jyväskylässä erityinen huomio kiinnittyy vetyyn raskaan liikenteen ja teollisuuden logistiikan käyttövoimana. Vedyn liikennekäyttöä edistämällä Jyväskylällä on mahdollisuus nousta vetytalouden edelläkävijäksi. Vireonin Seppälänkankaalle rakentuva vetytankkausasema tulee olemaan ensi kesänä Suomen ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa suuren kapasiteetin vetytankkausasema. Asemaa tullaan hyödyntämään jo ensi kesänä Jyväskylän joukkoliikenteen käyttöön hankittavien vetybussien tankkaamiseen. Käytännössä vetytankkausasema avaa kuitenkin mahdollisuuden myös muulle liikennekäytölle. Edelläkävijöidemme on siis mahdollista eliminoida kumipyöräliikenteen päästöt käytännössä kokonaan. Tämän vuoksi uudistuvan teollisuuden verkostoissa on erityisesti rakennettu yhteyksiä ja ymmärrystä raskaan liikenteen näkökulmasta. Vety on erityisen olennainen ratkaisu osana teollisuuden ja yhteiskunnan tulevaisuuden energiaratkaisuja. Näihin asioihin paneudumme kehitystyömme seuraavissa vaiheissa tiukemmin.

Vedyn mahdollisuuksia Keski-Suomelle on pohdittu kolmessa Vety-verkottamossa.

Olemme järjestäneet jo kolme aiheeseen liittyvää Vety-verkottamoa. Viimeisin näistä järjestettiin syyskuussa Aalto2-museokeskuksella syyskuussa ja tämänkertainen tapahtuma asettui Cefmof-säätiön (Central Finland Mobility Foundation) järjestämän Vihreä vetyvoima -näyttelyn puitteisiin. Innokkaimmat pääsivät muun muassa ajamaan vetyautolla, joka tosin tällä kertaa oli radio-ohjattava. Se oli kuitenkin innostava ja konkreettinen esimerkki vetypolttokennon toiminnasta! Näyttely olikin konkreettinen esimerkki siitä, miten vetytalous tuodaan Cefmof-säätiön tuella Jyväskylässä ymmärrettäväksi ja merkitykselliseksi asiaksi myös kaupunkilaisille. Tapahtumassa jatkettiin edelleen myös kuljetus- ja logistiikkatoimijoiden ja muiden yritysten välistä verkostoitumista, tiedon jakamista, mahdollisuuksien tunnistamista ja yhteisen strategian muotoilemista. Kuulimme esityksissä Keski-Suomen liiton toimenpiteistä vetytalouden edistämiseksi (erityisesti Keski-Suomen vetytaloustiekartan laatiminen). Helenin Saara Viik puolestaan kertoi yleisölle vetypilotista, jonka myötä Helen perustaa Vuosaaren satamaan sähköverkkoa tasapainottavaa vetytuotantoa ja vetytankkausaseman. Vetytalouden investointeja ja kehitystä alueella ratkaisevalla tavalla tukeneen Cefmof-säätiön Esa Eerola puolestaan kertoi, miksi säätiö näkee vedyn tärkeänä kehittämiskohteena. Samalla valotettiin säätiö syntyä, tavoitteita ja tulevia toimenpiteitä. 

Helenin Saara Viik kertoi Vuosaaren vetypilotista kolmannessa Vety-verkottamossa.

Mitä sitten on saatu aikaan tai tavoitellaan jatkossa? Verkottamotoiminnassa on tähän mennessä luotu jaettu ymmärrys siitä, millaisia mahdollisuuksia vetytankkaus ja vetytalous laajemmin tuovat mukanaan. Eri toimijoilla on ollut mahdollisuus tavata toisiaan ja alueelle on syntynyt yhteinen ymmärrys siitä, mikä Jyväskylän rooli suomalaisessa ja eurooppalaisessa vetytaloudessa voisi olla. Liikennekäytön roolia esimerkiksi korostaa omalta osaltaan luonnollisesti eurooppalaiseen TEN-T-runkoverkkoon kuuluva ”nelostien käytävä” Keski-Suomessa. Jatkossa kuitenkin on tarpeen tutkia verkoston toimijoiden konkreettisia mahdollisuuksia hyödyntää niitä mahdollisuuksia, jotka nyt jo ovat olemassa. Samoin tehdään työtä sen eteen, että alueen yritykset voivat rakentaa uutta liiketoimintaa ja uusia palveluja vetytalouden päälle.   

Myös tutkimuksella ja koulutuksella on suuri merkitys vetytalouden edistämisessä ja siihen liittyvässä kehittämisessä. Alueen kärkihankkeen ajatus on nostettu esiin verkottamoissa ja ”vetylaakson” ajatusta ja sisältöä hahmotellaan edelleen. Vedyn liikennekäytön ja kaupunkilaisten osallistamisen tiedämme olevan jo erottamaton osa Jyväskylän vetytaloutta, mutta liiketoiminnan kehittämisen ja tutkimusosaamisen (yliopisto, ammattikorkeakoulu, VTT & Luonnonvarakeskus) hyödyntämisen ja laajentamisen osalta teemme edelleen töitä. Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikkö ja Cefmof-säätiö panostavat kansainvälisiin yhteyksiin esimerkiksi Japanin suuntaan, rahoitusmahdollisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä hankekehittämiseen. Kuten aina, perustyötämme on myös eri intressien, tavoitteiden ja mahdollisuuksien yhteensovittaminen yritysten, julkisten organisaatioiden ja tutkimustoimijoiden välillä. Tavoittelemme myös tutkimuksen puolella avointa kehittämisympäristöä ja tulemme kytkemään Jyväskylän kansainväliseen kokonaisuuteen, joka houkuttelee puoleensa yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Tavoitteet ovat siis korkealla!

Jos olet kiinnostunut vedystä ja/tai vetytaloudesta sekä siitä, mitä se voisi tuoda sinun yrityksellesi, ole yhteydessä matalalla kynnyksellä!

Parhain terveisin 

Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikkö

Timo Harju, ohjelmapäällikkö, uudistuva teollisuus