Matalan kynnyksen sparraus auttaa työllistymisessä
Jyväskylän kaupungin elinkeino- ja työllisyyspalvelujen järjestämä ICT Ura&Rekry on tapahtuma, jossa alan työnantajat ja sidosryhmät pääsevät verkostoitumaan ja esittelemään työnhakijoille työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Tapahtumassa testattiin uudenlaista matalan kynnyksen palvelua, jossa ICT-alan ammattilainen sparraa työnhakijaa kahden kesken ja antaa vinkkejä työnhakuun. Tapahtuma järjestettiin toista kertaa viime syksynä.
Sparraussessioihin osallistui runsaasti myös maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita. Heille työnhaku on usein erityisen haastavaa puutteellisten verkostojen ja kielitaidon vuoksi. Sparraussessiot saivat runsaasti positiivista palautetta, sillä ne ovat neutraali paikka keskustella omasta osaamisesta ja saada vinkkejä työnhakuun.
- Jyväskylässä väkiluku lisääntyy osin juuri maahanmuuton ansiosta, ja meillä on paljon yrityksiä, jotka voisivat hyödyntää tämän potentiaalin, kertoo yrityskoordinaattori Ilkka Finnilä.
- Kansainväliset osaajat voivat olla yritykselle hyvä kilpailutekijä, sillä ulkomailta tulee osaamista mitä täällä ei ehkä ole. Ihmiset voivat osata asioita, joita täällä ei tehdä, tai henkilöllä on verkostoja ulkomaille ja substanssiosaamista.
Jyvässeudulla ja muualla Suomessa on paljon huippuammattilaisia maahanmuuttajia, jotka päätyvät esimerkiksi siivousalan töihin. Käytännössä heillä voi olla tohtoritason osaaminen, mutta he eivät löydä oikeita verkostoja ja työnantajia, eivätkä pääse etenemään rekrytointiprosesseissa. Kun työttömyys pitkittyy, työllistyminen vaikeutuu entisestään.
- Jos ajattelee Jyväskylää tai koko Suomea, niin koulutetut ihmiset ovat hukattu potentiaali, jos he eivät löydä kokemustaan vastaavaa työtä. Siksi halusimme kehittää työnhakuun uuden konseptin, sanoo Finnilä.
Työnantajat ja sidosryhmät verkostoituivat ja esittelivät työnhakijoille työ- ja opiskelumahdollisuuksia.
Sparraustuokio kannustaa hakijaa
Yksi työnhakijoita sparrannut asiantuntija oli toimitusjohtaja Teemu Karhu BearIT:stä. BearIT oli alkujaan softatalo, nykyisin työvoimapalveluihin keskittyvä asiantuntijayritys.
Maahanmuuttajat ovat erityisryhmä, joka on erityisen lähellä yrityksen sydäntä. Teemu Karhu on tehnyt pitkään töitä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kanssa ja puhunut maahanmuuttajien työllistymisen ongelmista.
On luonnollista, että työnhakija turhautuu herkästi, jos ei pääse edes haastatteluun. Itseluottamus rapisee ja ihmiseltä menee usko itseensä ja osaamiseen.
- Siksi sparraustuokiossa on tärkeää, että yritän vahvistaa myös henkilön itseluottamusta. Kannustan hakemiseen, ettei hän kuvittele, että oma osaaminen ei riitä tai persoonassa on vikaa.
Suomessa on vetovoimaa, mutta työnhakijalla on haasteita
Tyypillinen tilanne on, että perhe on muuttanut Suomeen puolison töiden perässä, ja nyt töitä haetaan myös pariskunnan toiselle osapuolelle.
- He ovat lukeneet paljon Suomesta, että tämä on maailman onnellisin maa, jossa on hyvä koulutus. Olemme kovassa huudossa IT-maana. Maahanmuuttajat ajattelevat, että täältä saa helposti töitä, kuvailee Teemu Karhu.
Suomen maine ja vetovoima on kova, mutta sitten iskee kulttuurishokkina, jos hakija ei pääse edes haastatteluun, koska ei osaa suomea.
- Hakijalla voi olla takanaan 10–15 vuotta kovaa kokemusta, mutta töihin pääsy on todella haastavaa.
Kielitaidon lisäksi vaikeutena on, että Suomessakin IT-alan paikat menevät usein verkostojen kautta. Maahanmuuttajalta puuttuu sekä työ- että sosiaalinen verkosto, joka suosittelee ja auttaa. Maahanmuuttajien kohdalla tämä on aito kohtaanto-ongelma.
Teemu Karhu oli yksi työnhakijoita sparrannut asiantuntija ICT Ura&Rekry -tapahtumassa.
Rohkeat yritykset saavat huippuosaajia
Karhu ei ymmärrä ollenkaan, että jostain syystä yritykset ajattelevat maahanmuuttajien palkkaamisen riskinä.
- IT-alalla se on vähän hassua, sillä teknologiasanasto on englanniksi ja alalla jokainen puhuu englantia. Pelko palkata maahanmuuttajia on kulttuurikysymys. On vain totuttu toimimaan suomeksi, ja jos palkataan maahanmuuttaja, tulee yrityskulttuuriin pieni muutos. Ne yritykset, jotka uskaltavat tehdä sen, ovat onnekkaita, koska he saavat motivoituneita huippuosaajia.
Pian kielikään ei ole näissä tilanteissa enää ongelma, koska vuotta myöhemmin tulokas pystyy kommunikoimaan myös suomeksi, sillä työympäristö tukee kielen oppimista ja integroitumista.
Ongelma maahanmuuttajien työllistymisessä on ollut olemassa jo pitkään, myös alan huippuvuosina.
- Turhan helposti asiaa perustellaan kieliasialla ja nyt on helppo syyttää taloustilannetta. En usko, että kyse on niinkään rasismista vaan rohkeuden puutteesta. Mietitään esimerkiksi työlupa-asioita, jotka eivät ole välttämättä todellisia ongelmia. Pitäisi miettiä osaamista, muut asiat kyllä tulevat perässä, kun vain uskaltaa avata oven.
Jos töitä ei löydy, perheet lähtevät muualle
Teemu Karhulle jäi uramessuilta erityisesti mieleen henkilö, joka oli tullut puolison mukana Suomeen viime syksynä. Hänellä on omalta alaltaan 16 vuoden kokemus tieto- ja mobiiliverkkojen johtotason asiantuntijana ja katkeamaton työhistoria.
- Minulla on työkokemusta samoista asioista, joten tunnistin heti kovan osaajan. Olen nyt linkittänyt hänet verkostoihini ja olen varovaisen optimistinen hänen suhteensa. Hän opiskelee suomea enkä näe mitään syytä miksi hän ei voisi työllistyä.
Karhu toivoo, että asenteet Suomessa muuttuvat, sillä perheet lähtevät pois Suomesta, jos töitä ei löydy molemmille.
- Meillä ei ole varaa siihen. Tuntuu kummalliselta, että Suomessa ei pystyisi tekemään töitä, jos ei osaa täydellistä suomea.
Teksti: Helka Herlevi
