Jyväskylän asemakaavoitus suurten kaupunkien sujuvinta
Jyväskylän kaupungin asemakaavoitus on suurten kaupunkien sujuvinta. Kaavaprosessi kaavan vireilletulosta hyväksymiseen kestää Jyväskylässä keskimäärin 13,9 kuukautta. Suomen suurimpien kaupunkien asemakaavojen läpimenoaika on keskimäärin noin 19 kuukautta.
Kokonaistilastossa kaavaprosessin läpimenoaikavertailussa Jyväskylä on kolmantena. Jyväskylää ennen ovat Rovaniemi (11,9 kk) ja Pori (13,1 kk), jotka ovat selkeästi Jyväskylää pienempiä, alle 100 000 asukkaan kaupunkeja.
- Olemme kehittäneet asemakaavoituksen toimintamalleja ja prosesseja paljon viime vuosina. On hienoa nähdä, että työmme on tuottanut tulosta ja olemme onnistuneet luomaan kaikkia kaavaprosessin osapuolia palvelevan sujuvan prosessin, iloitsee kaupunginarkkitehti Leila Strömberg Jyväskylän kaupungilta.
Seurantamalli mahdollistaa vertailun eri kaupunkien välillä
Rakentamislupien käsittely etenee keskimäärin noin 1,8 kuukaudessa. Vuosien 2021–2025 aineistoon perustava seurantamalli tuo vertailukelpoista tietoa asemakaavoituksen ja rakentamislupien kestoista useissa kaupungeissa. Seurantamallissa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Pori, Rovaniemi, Turku, Vaasa ja Vantaa.
Useissa kaupungeissa asemakaavoitus kestää nykyisin noin 19 kuukautta tai enemmän. Tarkasteltujen kaupunkien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja: nopeimmillaan mediaani on 12 kuukautta, hitaimmillaan 25 kuukautta.
Seurantamallilla voidaan vertailla myös sitä, miten asemakaavan hyväksymistapa vaikuttaa prosessin kestoon. Osa asemakaavoista hyväksytään kaupunginvaltuustossa, kun taas osa voidaan hyväksyä lautakunnassa. Tulokset osoittavat, että läpimenoajoissa on eroja hyväksyntätavan mukaan. Lautakuntakaavojen mediaani on 6,1:stä 12 kuukauteen ja valtuustokaavojen mediaani 14,4:stä 38,8 kuukauteen.
Tulokset haastavat myös oletusta siitä, että maankäyttösopimukset hidastaisivat kaavoitusta automaattisesti. Maankäyttösopimuksissa kaupunki ja maanomistaja sopivat esimerkiksi kaavan toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista. Seurantamallin perusteella sopimuksen laatiminen kaavan yhteydessä ei yksin selitä asemakaavaprosessin kestoa.
- Asemakaavoituksen kestoon vaikuttavat monet tekijät, kuten hankkeiden sijaintiin liittyvät olosuhteet, selvitysten määrä, markkinatilanne ja yhteistyö eri osapuolten välillä. Siten myös yhdessä kaupungissa voi vuosien välillä olla suurta vaihtelua. Seurantamalli tekee kaavoituksesta läpinäkyvämpää ja auttaa tunnistamaan, miten prosesseja voisi kehittää, kertoo Kimmo Kurunmäki Raklista.
Haastava markkinatilanne näkyy rakentamisluvissa
Rakentamisluvissa seurantamallin keskiarvo lupahakemuksen jätöstä luvan myöntämispäätökseen on keskimäärin 1,8 kuukautta. Yksittäisissä kaupungeissa mediaani on jopa alle yhden kuukauden. Suhteellisesti erot kaupunkien välillä ovat suuremmat rakentamisluvissa kuin asemakaavoissa.
Eniten lupia on myönnetty vuosina 2021–2022. Lupien määrät ovat laskeneet mallin tarkastelujaksolla, mikä heijastaa rakentamisen heikentynyttä suhdannetilannetta viime vuosina.
Tämän vuoden alussa voimaan tuli rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, joka velvoittaa kuntia käsittelemään kuudessa kuukaudessa poikkeuksellisen tai erityisen vaativat hankkeet ja kolmen kuukauden aikana muut hankkeet.
- Lainsäädäntö tulee vaikuttamaan siihen, että lupahakemusten valmisteluun panostetaan aikaisempaa enemmän, jotta varmistetaan varsinaisen lupakäsittelyn sujuva eteneminen, Kurunmäki arvioi.
Valitukset voivat pidentää prosesseja merkittävästi
Vaikka valituksia tehdään seurantamallin mukaan suhteellisen vähän, niin niiden vaikutus yksittäisten hankkeiden kestoon voi olla suuri. Asemakaavojen valitusprosessin mediaani on noin 16,6 kuukautta ja rakentamislupien valitusprosessin noin 6,2 kuukautta.
- Seurantamalli osoittaa, että valituksia on yleisesti ottaen vähän, mutta niillä voi yksittäistapauksissa olla merkittävä vaikutus hankkeiden kokonaiskestoon. Myös erilaiset selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten niiden tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta tulisi harkita huolella, toteaa Kurunmäki.
Tutustu Raklin seurantamalliin.
Lisätiedot:
Leila Strömberg
kaupunginarkkitehti
p. 0407718867
leila.stromberg@jyvaskyla.fi
Kimmo Kurunmäki
johtaja, yhdyskunta ja infra
p. 0503736144
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli