Jyväskylä-vetoiselle ydinkeskustojen kehittämisverkostolle puolen miljoonan rahoitus Valtioneuvostolta
Jyväskylän kaupungin vetovastuulla toimiva Ydinkeskustan kestävä tulevaisuus -teemaverkosto on saanut Valtioneuvostolta yhteensä puolen miljoonan euron rahoituksen vuosille 2021-2023. Teemaverkoston muodostavat kuusi noin 80 000 - 200 000 asukkaan suomalaista kaupunkia, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, Lahti, Kouvola ja Lappeenranta. Rahoitus on osa valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen, kansallisen kaupunkistrategian ja seutukaupunkiohjelman toteutusta. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa eri alueiden yhteisiä voimavaroja, osaamista, vertaisoppimista ja alueiden vetovoimaisuutta.
Ydinkeskustan kestävä tulevaisuus -teemaverkosto muodostaa ensimmäisen kaupunkienvälisen, ydinkeskustojen käytännön kehittämisverkoston, jossa kaupungit kehittävät ja kokeilevat innovatiivisia konsepteja vertaisoppimisen menetelmin. Tavoitteena on kehittää kaupunkien ydinkeskustojen elinvoimaa kestävän kulutuksen, liikkumisen ja elämyksellisyyden kasvutrendeihin nojaten, kansallisen kaupunkistrategia 2020-2030 mukaisesti.
- Verkostossa ei ole kyse vain parhaiden käytäntöjen jakamisesta, vaan kyse on kaupunkien yhteisestä innovaatioiden kehittelytyöstä. Osaaminen ja rahoitus kertautuvat, kun kaikki kaupungit edistävät innovaatioita, jotka hyödyttävät paitsi niitä itseään myös verkoston toisia kaupunkeja, sanoo keskustan kehittämishankkeen projektipäällikkö Janne Viitamies Jyväskylän kaupungilta.
Verkostoon kuuluu kuusi kaupunkikeskustan kehittämisorganisaatiota, jotka yhdessä rahoittavat omavastuuosuuden ja toteuttavat projektin kokeilut. Verkostokumppanit ovat Jyväskylän kaupunki, Kouvolan kaupunki, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry (ml. Kuopion kaupunki), Lahden kaupunki, Lappeenrannan kaupunki ja Oulun Liikekeskusta ry (ml. Oulun kaupunki). Tavoitteena on, että kaupunkien ydinkeskustan kehittämisen yhteistyöverkosto muodostuu kokeiluvuosien jälkeen pysyväksi toimintaverkostoksi. Jatkossa myös muut kaupungit ja toimijat voivat liittyä toimintaan mukaan.
Ydinkeskustojen kehittämisen neljällä kehittämisteemaalla haetaan ratkaisuja keskustan muutokseen
Ydinkeskustojen kehittämisteemat ovat kaupan ja muiden kuluttajapalveluiden ekologiset ja sosiaaliset innovaatiot, pysäköinti-, liikenne- ja logistiikkajärjestelmän innovaatiot, elämyksellisyyden, seurallisuuden ja yhteisöllisyyden innovaatiot sekä kivijalkakaupan ja -palveluiden digitalisaation mahdollisuudet.
- Ydinkeskustojen murros näyttäytyy julkisuudessa kaupallisen elinvoimaisuuden heikentymisenä. Mutta todellisuudessa kestävän kuluttamisen, liikkumisen ja elämyksellisyyden tavoite luo uudenlaiset edellytykset ydinkeskustojen uudistamiselle elinkeinoalustana, Viitamies sanoo.
- Esimerkiksi ihmisten välistä seurallisuutta, kaupunkitapahtumia ja -elämää voidaan vahvistaa parhaiten juuri ydinkeskustassa. Palveluiden ekologiset ja sosiaaliset innovaatiot ovat mahdollisia toteuttaa kannattavimmin nimenomaan keskustassa. Liikennejärjestelmän liiallinen henkilöautoriippuvuus alkaa ensin purkautua keskustasta. Digitalisaation ennennäkemättömät mahdollisuudet tulevat käyttöön ydinkeskustojen uusien pienyrittäjien myyntitoiminnassa, Viitamies jatkaa.
Projektin aikana toteutetaan kokeiluja, joka sijoittuvat kaupunkien ydinkeskustan fyysiseen ympäristöön. Hankeaihioissa muun muassa suunnitellaan ja toteutetaan kokeiluja kestävän kuluttajuuden, kauppatorin uudistumisen ja käyntikokemuksen elämyksellisyyteen, pyöräpysäköinnin säilytysturvallisuuteen, kestävän kaupunkiliikenteen edistämiseen sekä kaupan ja palveluiden digitalisaation teemojen ympärille.
- Vaikka ydinkeskustojen ristiriitainen tilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet yhdistävät kaupunkeja, kaupungit eivät ole Suomessa tehneet systemaattista käytännön yhteistyötä ydinkeskustojen kehittämiseksi. Tämän puutteen Ydinkeskustan kestävä tulevaisuus –verkosto poistaa. Ydinkeskusta tulkitaan tässä projektissa, kuten yleisemmin kaupunkikehityksessä, kaupungin asukkaiden yhteiseksi työntekemisen, palveluiden ja vapaa-ajan vieton toiminnalliseksi paikaksi siinä missä pääomia sitovan kiinteistökehityksen ja liikenteen infrastruktuurin paikaksi, Viitamies sanoo.
Ydinkeskustan kestävä tulevaisuus -teemaverkoston rahoitus kohdistuu vuosiin 2021–2023. Käytännössä Valtioneuvoston rahoitus myönnetään maakuntien liitoille, jotka toimivat verkostojen ja vyöhykkeiden rahoittavina viranomaisina.
