Järkevä ulkovalaistus vähentää valosaastetta

Valosaasteen määrä kasvaa maailmanlaajuisesti, niin myös Suomessa. Kaupungistuminen, rakentaminen ja asuinalueiden laajeneminen lisäävät keinovaloa ja valohaittoja. Valosaastetta voidaan kuitenkin vähentää hyvällä suunnittelulla ja yksinkertaisilla keinoilla.

Valosaasteesta puhutaan, kun valaistus on häiritsevää, haitallista, tarpeetonta tai liian voimakasta. Ihmisille häiriövalot, vilkkuvat valot ja kirkkaat pinnat vaikuttavat näkemiseen, ja monentyyppisten valaistusten kerrostuminen haittaa muun muassa hormonitoimintaa. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että valosaaste ja häiriövalo voivat lisätä ylipainoa, masennusta, unihäiriöitä, diabetesta ja rintasyövän riskiä. Eläinlajeille valosaaste tuo häiriöitä suunnistamiseen, saalistamiseen ja kumppanin etsintään. Kasvistolle valosaaste puolestaan aiheuttaa kasvurytmin häiriöitä.

Valosaaste on ympäristöhaaste

Ympäristöystävällinen valaistus määritellään siten, että valaistus haittaa kasveja, eläimiä ja ihmisiä mahdollisimman vähän. Suomessa ympäristönäkökulmat ymmärretään hyvin, ja tietoa sekä ohjeita valosaasteen vähentämiseen on olemassa. Ympäristöystävällisessä valaistuksessa kyse on nimenomaan valon laadusta, ei niinkään sen määrästä.

- Esimerkiksi Jyväskylä on monien kaupunkien ohella edelläkävijä. Valaistustyötä on tehty kauan ja toimintatavat ovat jo juurtuneita, jolloin tietoa on helppo viedä esimerkiksi teollisuusalueille. Viime vuosina myös päättäjät ovat havahtuneet valosaasteasiaan, Suomen Valoteknillisen Seuran toimitusjohtaja Elisa Hillgen.

Hillgen on toiminut aiemmin Jyväskylässä valaistuksen asiantuntijana, suunnittelijana ja konsulttina sekä laatinut Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -oppaan. Hänen mukaansa suhtautuminen valaistuksen tarpeeseen on muuttunut.

- Energiakriisit ja sähkön hinta ovat vaikuttaneet siihen, että hyväksymme entistä paremmin esimerkiksi katuvalojen sammuttamisen yöaikaan.

Elisa Hillgen.

Keskiössä suunnittelu, oikeanlaiset valaisimet ja suuntaus

Monesti muutos ympäristöystävällisempään valaistukseen alkaa siitä, että yritys tai organisaatio haluaa päivittää vanhan valaistuksensa. Suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää, ja asiantuntijan olisi hyvä tehdä häiriövaloanalyysi ja valita alas suuntaavat valaisinmallit. Esimerkiksi vanhat pallovalaisimet pihalla suuntaavat valon taivaalle ja horisonttiin.

- Isoilla pihoilla käytetään myös isoja heittimiä, joilla katetaan laaja alue ja usein myös tarpeettomia kohteita. Tulisi valaista vain oma tontti, ja suunnata valo alaspäin, Hillgen neuvoo.

Valaistusta voidaan myös ohjata ja ajastaa. Esimerkiksi urheilualueilla valot voidaan kytkeä päälle silloin, kun kenttää käytetään. Kun valo vielä suunnataan vain kentälle, häiriöitä syntyy vähemmän.  

- Sen sijaan kasvihuoneissa on vielä mietittävää, miten ratkaista valosaasteen suuntaus. Yöaikaan valo tulisi suunnata alas. Ratkaisut vaativat isoja investointeja, mutta vaikutus tulee olemaan suuri, Hillgen pohtii.

Myös valon värilämpötilalla ja teholla on merkitystä. Ledien tulo toi energiasäästöä, mutta myös kylmempää valoa tarjolle.

- Nyt on palattu lämpimämpiin sävyihin, jotka eivät heijasta ja siroa taivaalle yhtä paljon. Myös oranssinsävyisiä, erittäin lämpimiä ja jopa punaisia vaihtoehtoja on enemmän. Ohjeistukset määräävät käyttämään lämmintä valkoista, nykyään tätä suositellaan myös urheilu- ja teollisuusaloille.

Säästää kustannuksia, vahvistaa yrityskuvaa

Kun valaistaan vain tarvittava alue, raha ei mene hukkaan. Investointi ympäristöystävälliseen valaistukseen maksaa itsensä takaisin monin tavoin. Vaikutus kohdistuu kustannussäästöjen ohella hyvällä tavalla myös naapureihin, yritysten toimintaympäristöön ja henkilöstöön sekä luontoon.

- Valosaasteen vähentäminen on meidän kaikkien asia. Päättäjät ottavat asian jo vakavasti, ja asialla on positiivisen imagoteon merkitys. Yrityksille ja organisaatioille on tarjolla myös apua, ohjeita ja neuvoja, Hillgen kannustaa.

Ympäristöystävällinen valaistus kuuluu Itämeren alueen maiden Green Industrial Areas (GIA) -hankkeeseen, jossa luodaan työkaluja ja rakennetaan monikansallinen sertifikaatti kestäville teollisuusalueille. GIA-hankkeen projektipäällikkö Timi Tiiran mukaan valosaaste on entistä ajankohtaisempi aihe.

- Kun kasvihuonepäästöt ovat meille arkipäivää, seuraavaksi tapetille tulevat valo- ja melusaaste, Tiira arvioi. 

Green Industrial Areas -projektin (GIA-projekti) tavoitteena on edistää teollisuus- ja yritysalueiden kestävyyttä luomalla työkaluja ja rakentamalla monikansallinen sertifikaatti kestäville teollisuusalueille vuosien 2023–2025 aikana. GIA-projekti toteutetaan yhteistyössä Itämeren alueen maiden kanssa, ja Suomesta siinä ovat mukana Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto. Projektilla on yhteistyökumppaneita Saksasta, Puolasta, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Ruotsista. Projektin vetovastuussa on Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion talous-, infrastruktuuri-, matkailu- ja työministeriö Saksassa.  GIA-projekti rahoitetaan 80 prosenttisesti Interreg Baltic Sea Region -rahoituksella. Tämän lisäksi projektissa hyödynnetään omaa rahoitusta ja kansallista vastinrahaa.