Jyväskylän keskusta toipui pandemiasta parhaiten
Jyväskylä on noussut pandemian aiheuttamasta liiketoimintakuopasta paremmin kuin muut suuret kaupungit. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta ydinkeskustojen valtakunnallisesta elinvoimavertailusta.
Jyväskylän keskustan elinvoimaisuus on vahvistunut tänä vuonna Suomen suurista kaupungeista eniten.
Muissa suurissa kaupungeissa kuin Jyväskylässä ja Turussa keskustan elinvoimaisuus on edelleen heikentynyt. Esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan tyhjien liikehuoneistojen määrä on lisääntynyt lähes kolmanneksella vuodesta 2020.
Jyväskylässä oli tyhjänä viime vuonna 15,9 prosenttia ydinkeskustan liikehuoneistoista. Tänä vuonna tyhjien osuus aleni 12,8 prosenttiin.
- Suunta on oikea, mutta tyhjien liikehuoneistojen osuus täytyy saada alle kymmenen prosentin, sanoo Business Jyväskylän projektipäällikkö Janne Viitamies.
Viitamiehen mielestä kiitos Jyväskylän keskustan myönteisestä käänteestä kuuluu kaupunkilaisille, sinnikkäille yrittäjille ja liikehuoneistojen omistajille.
- Jyväskylän kaupunki on sitoutunut yhteistoimintaan elinkeinoelämän kanssa, jotta ydinkeskusta kehittyy vilkkaana paikkana vuoden ympäri. Kauppakatumme on maan aktiivisimpia kävelykatuja. Kaupunki suhtautuu kannustavasti liikekorttelien uudistamiseen. Vilkas ydinkeskusta on kaupungin yhteistä kulttuuriperintöä ja kasvun perusta, Viitamies sanoo.
Jyväskylän ydinkeskustassa on yli 300 kauppaa, kahvilaa ja ravintolaa. Suurin piirtein samankokoisessa Lahdessa vastaava määrä on noin 330 ja Kuopiossa noin 270.
- Meillä on Lahteen ja Kuopioon nähden erityisesti kasvun mahdollisuuksia keskustan kuluttajapalvelujen, konttorien ja viihdetoiminnan määrässä, Viitamies analysoi.
Jyväskylässä on saatu aikaan paljon myönteistä kehitystä keskustan työpaikka- ja asukasmäärän kehityksessä.
- Olemme Helsingin ja Tampereen lisäksi ainoa Suomen suurista kaupungeista, jossa sekä keskustan asukasmäärä että työpaikkamäärä kasvoivat selvästi koko 2010-luvun ajan. Meillä se näkyy erityisesti Lutakon ja sataman kehityksessä. 2010-luvun kaupunkikehitys on ollut Jyväskylän keskustassa tässä suhteessa myönteisempää kuin Turussa ja Oulussa.
Jyväskylän keskustan asukasmäärä ja -tiheys on samalla tasolla kuin Lahdessa ja Kuopiossa.
- Kilometrin säteellä ydinkeskustan keskipisteestä asui vuonna 2019 näissä kolmessa kaupungissa kussakin noin 17 000 ihmistä, Viitamies kertoo viime vuonna tehdyn erillisen auditoinnin tuloksista.
- Jotta ydinkeskustan vilkkaus kehittyy, tarvitaan houkuttelevia käyntipaikkoja, palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että kaikki kaupungin ja maakunnan asukkaat haluaisivat ainakin silloin tällöin käydä keskustassa. Vieraita ja matkailijoita unohtamatta. Ydinkeskustassa ilmenee kaupungin ominaislaatu, uudistumiskyky ja elävyys, Viitamies sanoo.
Suomen kaupunkikeskustojen elinvoimavertailun on järjestänyt valtakunnallinen Elävät kaupunkikeskustat ry ja toteuttanut Tietojärjestelmäpalvelu Salokorpi Oy vuodesta 2015 lähtien. Jyväskylän tietojen tilaajana on ollut Business Jyväskylä. Jyväskylän lisäksi elinvoimalaskenta toteutetaan yli 30 muussa kaupungissa. Kaupunkien tulokset julkistettiin tänään perjantaina 26.5.2023.
Lisätiedot:
Janne Viitamies, projektipäällikkö, Business Jyväskylä, p. 050 477 1511, janne.viitamies@jyvaskyla.fi
Martti Wilhelms, Tietojärjestelmäpalvelu Salokorpi Oy, p. 050 538 4334, martti.wilhelms@salokorpi.com
