Ekosysteemityö on puolivälin etapilla
Jyväskylän kaupungin Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmima innovaatioekosysteemisopimus vuosille 2021–2027 on puolivälin etapilla. Olemme laatineet väliraportin, jossa kerromme työstä, jota Jyväskylän kaupunki on tehnyt vuosina 2023–2024. Löydät raportin kokonaisuudessaan tämän artikkelin lopusta.
Ekosysteemityötä tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat korkeakoulukumppanimme Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Huippu-urheilun instituutti KIHU, Kasvu Open ja Jyväskylän Yritystehdas. Ekosysteemin toiminnalle merkittävää on yritysten mahdollisuus sijoittua Jyväskylän Yritystehtaalle, ja vuosina 2023–2024 viisi yritystä sijoittuikin sinne ekosysteemityön ohjelmien kautta.
- TEM:in teettämästä Ekosysteemityön väliarvioinnista käy ilmi, että Jyväskylä on erittäin hyvässä asemassa innovaatioekosysteemityön etenemisen suhteen. Kaupunki on sitoutunut valtakunnalliseen tavoitteeseen TKI-toiminnan kasvattamiseksi. Tulevina vuosina on tärkeää tehdä töitä etenkin sen eteen, että myös TKI-rahoitus ohjautuu tehokkaasti yritysten eduksi, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto toteaa.
Nykyinen hallitus on päättänyt yli miljardin euron lisäyksestä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen vuoteen 2027 mennessä. Se kannustaa merkittävästi lisäämään tutkimus- ja kehityspanostuksia etenkin pienissä yrityksissä, jotka työllistävät 5–9 henkilöä tai joiden liikevaihto on alle kaksi miljoonaa euroa. Jyväskylän elinkeinopalveluiden orkestroiman ekosysteemityön ytimessä ja tärkeimpänä kohderyhmänä ovatkin kasvuhaluiset ja kansainvälistymään pyrkivät pk-yritykset. Olemme pystyneet tarjoamaan korvaamatonta lisäarvoa ekosysteemityöhön osallistuneille yrityksille etenkin uusille markkinoille pääsyyn (Sport Suomi valtakunnallinen vetovastuuhanke) sekä TKI-yhteistyön vauhdittamiseen korkeakoulujen kanssa (TKI-telakointi sekä Seed Village -kiihdyttämö). Jyväskylä on kyennyt luomaan myös ainutlaatuisia yhteyksiä sijoittajayhteisöihin, kuten VC- ja enkelisijoittajiin.
Vahvuuksina päättäväinen tiedolla johtaminen ja vaikuttavuuden seuranta
Olemme osa Innokaupunkien verkostoa. Innokaupunkien kehittämispäällikkö Riina Niemi toteaa, että Jyväskylä on näyttänyt esimerkkiä päättäväisessä tiedolla johtamisessa ja pyrkimyksessä seurata oman ekosysteemityön vaikuttavuutta.
- Lisäksi kaupunki ottaa yritykset erinomaisesti mukaan ekosysteemityöhön ja pitää yllä strategisen tason keskustelua tekemisen suunnasta ja painotuksista. Yksittäisenä esimerkkinä nostan mielelläni esiin Jyväskylän vetämän kansallisen Sport- Suomi -vetovastuuhankkeen, jossa on lähdetty rohkeasti, määrätietoisesti ja onnistuneesti avaamaan portteja kansainväliselle kasvulle ja yhteistyölle, Niemi toteaa.
Ekosysteemityön tuloksia vuosina 2023–2024
451 organisaatiota mukana ekosysteemien toiminnassa
joista yrityksiä 335
64 tapahtumaa
45 kasvu- ja kansainvälistymisohjelmiin osallistunutta yritystä
60+ sijoittajaa tapahtumissa
23 ulkomaalaista organisaatiota ekosysteemeissä
Käy lukemassa koko raportti täältä. Raportti ei valitettavasti ole täysin saavutettavassa muodossa. Olemme työstäneet raportin sisällöstä saavutettavan kuvauksen, johon pääset tutustumaan täällä.
Jyväskylä on solminut Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen vuosille 2021–2027. Valtion ja yliopistokaupunkien välisissä sopimuksissa sovitaan lähivuosien strategisista kasvun kärjistä ja innovaatiotoiminnasta. Jyväskylän ekosysteemisopimuksen strategisen tason painopisteet ovat: liikunta, terveyden edistäminen ja hyvinvointi ja uudistuva teollisuus.
Ekosysteemisopimus tukee kaupungin innovaatiovetoista kasvua, kansainvälistymistä, kilpailukykyä ja elinvoimaa sekä työllisyyttä ja osaamista. Sen avulla myös vahvistetaan Jyväskylän mainetta kansainvälisesti vetovoimaisena korkean osaamisen koulutuskaupunkina ja tutkimuksen keskuksena.
Sopimuksella edistetään Suomen hallituksen asettaman tavoitteen TKI-panostusten nostamisesta 2,7 prosentista 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Rahoittajana toimii Keski-Suomen liitto.
